Suomen kielen hallinta edistää työhyvinvointia

Teksti: Helen Partti

Kuva: Liisa Takala

Miksi jotkut ulkomaalaiset oppivat suomea ja alkavat käyttää sitä, mutta toiset eivät? Mikä rohkaisee tarttumaan ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin eli milloin kielen käytön kynnys ylittyy?

Näitä kysymyksiä tutkija, suomenopettaja ja työnohjaaja Mia Scotson on pohtinut opettaessaan suomea ulkomaisille asiantuntijoille.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa työskentelee arviolta 90 000 ulkomaalaista asiantuntijatehtävissä. Suomen kielen merkitystä kansainvälisten osaajien työkalupakissa on tutkittu paljon, mutta kukaan ei ollut selvittänyt suomen kytköstä työhyvinvointiin.

Scotson tarttui aiheeseen ja sai Työsuojelurahaston tuen post doc -tutkimushankkeelleen Kansainvälisten osaajien työhyvinvointi kielitaidon näkökulmasta. Post doc -tutkimuksen tulokset valmistuivat lokakuussa 2025.

Kielen oppimisen esteet

Suomen kielen oppimiseen sisältyy useita hidasteita. Yksi liittyy suomalaisten innokkuuteen puhua englantia ulkomaalaiselle. He haluavat, usein kohteliaisuuttaan, vähentää puhujan ponnisteluja.

– Suomalaiset eivät olet tottuneet epätäydelliseen kieleen toisin kuin esimerkiksi natiivienglannin puhujat. Kielen opiskelijalta vaaditaan sinnikkyyttä, Scotson perustelee.

”Suomalaiset eivät olet tottuneet epätäydelliseen kieleen.”

Sitkeät myytit kiusaavat niin ikään suomen oppimista: kuka nyt maailman vaikeinta kieltä oppisi, varsinkaan aikuisiällä? Miksi nähdä ylipäänsä vaivaa, kun ”kaikki” suomalaiset puhuvat englantia?

– Moni suomalainen puhuu englantia, mutta eivät kaikki halua tehdä töitä pelkästään englanniksi. Englannin vaade voi jopa estää suomalaisia hakeutumasta tiettyihin työtehtäviin, Scotson sanoo.

Kielenkäyttötilanteisiin tarvitaan psykologista turvallisuutta. Kielenoppijaa helpottaa, kun hän voi keskeyttää puheen ja pyytää tarkennuksia tai käyttää tarvittaessa vaikkapa englantia. Puhekumppanin rooli koetaan tärkeäksi.

Organisaatioiden kielikäytännöissä isoja eroja

Mia Scotsonin tutkimusaineisto koostui verkkokyselyn vastauksista, päiväkirjoista ja haastatteluista. Tutkimus oli laadullinen ja perustui positiivisen psykologian PERMA-teoriaan, joka selittää ihmisen keinoja lisätä omaa hyvinvointiaan ja kukoistustaan.

Tulosten perusteella työyhteisöllä ja etenkin esihenkilöillä oli tärkeä työhyvinvointia tukeva rooli. Ulkomaalaiset työntekijät arvostavat kannustavaa ja ystävällistä suhtautumista kielen oppimiseen. Tällöin virheiden teko on sallittua, eikä niihin kiinnitetä huomiota. Puhetta mukautetaan tilanteen mukaan. Tärkeintä on viestin välitys, ei oikeakielisyys.

– On asennekysymys, mikä on oikeaa puhuttua suomea, Scotson kiteyttää.

Moni kansainvälinen osaaja kaipasi työpaikalleen monikielisiä käytäntöjä. Vaikka säännöissä saatettiin korostaa englannin virallista asemaa, arkisessa aherruksessa säännöistä usein lipsuttiin. Toiveena oli lisätä joustavuutta kielen valintaan. Miksi kaksi espanjankielistä ei voisi pallotella ideoita ensin omalla äidinkielellään ja jakaa hetken päästä oivalluksiaan kollegoilleen englanniksi tai suomeksi?

– Työnantajien toivottiin lisäksi panostavan kielen oppimiseen. Puolet vastanneista opiskeli suomea itsenäisesti tai kielikursseilla omalla kustannuksella. Moni yritys tarjoaa täydennyskoulutusta, mutta ei suomen kielen opintoihin. Miksi näin on, Scotson ihmettelee.

Mielekkyyttä voisi lisätä järjestämällä kieliopinnot työpäivän aikana sekä tarjoamalla mahdollisuuksia oppia kieltä työtehtävissä ja sosiaalisten taukojen aikana. Moni kv-osaaja viettää aktiivista elämää iltamenoineen ja perheineen. Jos oppiminen tapahtuisi työaikana, vapaa-ajan voisi käyttää kielikurssin sijaan akkujen lataamiseen.

Lisää kielitietoisuutta yrityksiin

Organisaatioiden kielikäytännöistä löytyy suuria eroja. Osalla on selvät sävelet, mutta osa ei ole miettinyt niitä juurikaan. Se kannattaisi. Kielitietoisuutta voisi edistää yksinkertaisin keinoin, keskustelemalla avoimesti.

– Esihenkilö voisi kysyä kv-osaajalta, osaako hän suomea, haluaako hän käyttää sitä ja miten palavereissa tulisi toimia.

Suomenkieliset materiaalit voisi lähettää etukäteen tutustuttavaksi, jolloin palaverissa olisi helpompi osallistua päätöksentekoon.

Kielitietoisuutta voisi edistää keskustelemalla avoimesti.

Moni kv-osaaja saa jo nyt tukea työtehtävien hoitoon. Käännöstyökalut auttavat tekstien ymmärtämisessä, ja kollega saattaa tarkistaa suomenkielisen sähköpostin, ennen kuin se lähetetään asiakkaalle.

– Suomen kieli auttaa ulkomaalaista työntekijää kiinnittymään yhteiskuntaan ja pääsemään työtavoitteisiin. Moni on huolissaan kielitaidostaan, jos haluaa edetä urallaan tai menettää työpaikkansa.

Scotsonin tutkimuksen ydin on kirkas: suomen kielen osaamista pidetään tärkeänä.