Kansainvälisten osaajien työhyvinvointi kielitaidon näkökulmasta

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastelen kansainvälisten osaajien työhyvinvointia positiivisen psykologian PERMA-hyvinvointiteorian lähtökohdista. Selvitän eri kielten, erityisesti suomen kielen taidon merkitystä työhyvinvoinnin kannalta ja lisäksi kehitän työhyvinvointia tukevaa valmennusta. Laadullisen tutkimusaineiston muodostavat puolistrukturoitu kysely, haastattelut sekä yksilövalmennukset ja niiden reflektointi. Kansainvälisten osaajien työhyvinvointi ja sen tukeminen on teemana erittäin ajankohtainen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mia Scotson

Tiedote

Kansainvälisten osaajien työhyvinvointi suomen kielen näkökulmasta

Tiivistelmä

Tutkimushanke tarkastelee suomen kielen merkitystä kansainvälisten osaajien työhyvinvoinnissa sekä suomen käyttämistä tukevaa vahvuusvalmennusta. Hankkeen teoreettinen viitekehys pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja tutkimusaineisto muodostuu sähköisestä kyselystä (n=90), tarkentavista haastatteluista (n=16) sekä vahvuusvalmennuksessa kerätystä aineistosta. Laadullista aineistoa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella suomen kielen osaamisella on yhteys työhyvinvoinnin keskeisiin osatekijöihin kuten myönteisiin ihmissuhteisiin, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja työtavoitteiden saavuttamiseen kaikenkielisissä organisaatioissa. Vahvuusvalmennuksen avulla on mahdollista tukea kielenkäyttäjän toimijuutta.

Lähtökohdat

Kansainvälisten osaajien määrä suomalaisessa työelämässä on lisääntynyt viime vuosina, ja heidän suomen kielen taidostaan ja sen tarpeellisuudesta käydään paljon keskustelua. Tässä hankkeessa selvitän, mikä on suomen kielen merkitys kansainvälisten osaajien työhyvinvoinnissa ja miten kielenkäyttäjän toimijuutta on mahdollista vahvistaa valmennuksen avulla. Hyödynnän hankkeessa positiivisen psykologian PERMA-teoriaa ja luonteenvahvuusajattelua.

Aineisto

Hankkeen tutkimusaineisto muodostuu sähköisestä kyselystä (n=90), tarkentavista puolistrukturoiduista haastatteluista (n=16) sekä vahvuusvalmennuksesta, johon osallistui viisi henkilöä. Vahvuusvalmennuksessa kerätty aineisto sisältää neljä tallennettua yksilötapaamista kunkin osallistujan kanssa sekä osallistujien kirjoittamat päiväkirjat.

Menetelmät

Tutkimukseni on pääasiassa laadullinen ja tutkimusmetodini teoriaohjaava sisällönanalyysi eli aineiston luokittelu ja käsitteellistäminen tapahtuvat teorian ja aineiston vuoropuhelun kautta. Puolistrukturoitu kysely edesauttaa tulosten yleistettävyyttä ja haastattelut puolestaan mahdollistavat kokemusten syvällisen käsittelyn. Päiväkirjat valottavat osallistujien käsityksiä sekä tulkintoja ja valmennusten aktiivinen osallistuva havainnointi tarjoaa välitöntä informaatiota.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulosten perusteella suomen kielen osaamisella on yhteys työhyvinvoinnin keskeisiin osatekijöihin kuten myönteisiin ihmissuhteisiin, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja työtavoitteiden saavuttamiseen kaikenkielisissä organisaatioissa. Kansainväliset osaajat kannattavat joustavia kielikäytäntöjä, jolloin jokainen työntekijä voi käyttää vahvaa kieltään. Organisaatiotasolla tulisi kiinnittää enemmän huomiota kielenoppimisen mahdollisuuksiin työpaikalla ja suomenkielisten kielitietoisuuden lisäämiseen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset osoittavat, että suomen kielen taidolla on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta myös englanninkielisissä organisaatioissa. Monet osallistujat toivovat työnantajilta enemmän tukea suomen kielen oppimiseen. Työpaikan kielenkäyttötilanteita reflektoivalla vahvuusvalmennuksella voidaan tukea kielenkäyttäjän toimijuutta ja edistää suomen käyttämistä työpaikalla. Lisäksi tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään organisaatioiden joustavia kielikäytänteitä.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa