Tekoäly voi edistää yhteisöllisyyttä

Teksti: Helen Partti

Kuva: Liisa Takala

Haastateltavien innostus oli käsin kosketeltavaa. He olivat kokeilleet työpaikoillaan tekoälyä ja kehittäneet omia työtehtäviä helpottavia sovelluksia. Yksi tiivisti tekoälyn avulla kehityskeskustelut organisaation järjestelmään. Toinen pyysi aamulla tekoälyä käymään läpi päivän kalenterin ja kertomaan, mitä päivä toisi tullessaan.

Vihdoinkin omista oivalluksista pääsi kertomaan ja onnistumisia jakamaan muiden kanssa. ”Innostus tarttui meihin tutkijoihin”, kertoo yliopettaja Merja Drake Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Drake toimi vastuuhenkilönä Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä AIE -hankkeessa, joka käynnistyi alkuvuonna 2024. Hankkeen tulokset valmistuivat kesällä 2025.

Tulokset häkellyttivät tutkijatiimiä, johon kuuluivat Drake, yliopettaja Mariitta Rauhala, vanhempi lehtori Eija Kärnä ja vanhempi tutkija Anna Lahtinen. Ensinnäkin yllättävästi 40–50-vuotiaat naiset osoittivat vahvaa kiinnostusta tekoälyä kohtaan, ja toiseksi tekoälyn havaittiin edistävän voimakkaasti yhteisöllisyyttä. Yhteistä huolta kannettiin tekoälystä vähemmän kiinnostuneista. Heidätkin haluttiin mukaan kehitykseen.

Miten tekoäly integroidaan arkiseen työhön?

Tekoäly näyttää solahtaneen itsestään selväksi osaksi suomalaista työkulttuuria, mutta monilla työpaikoilla ei tiedetä, miten sen voisi integroida omaan työhön ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Eteneekö ura vai pitääkö pelätä työpaikan menettämistä? Miten uusista taidoista saisi kaiken irti?

Oivallukset ja mokat jaetaan muiden kanssa

Yhdenvertaisuushanke käynnistyi kyselyllä, joka lähetettiin lukuisille eri toimialoilla toimiville yrityksille sekä julkishallinnolle. Vastauksia ropisi lähemmäs 500. Kyselyä seurasi haastatteluosuus. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui tutkijoiden hämmästykseksi yli sata henkilöä, joista haastateltavaksi päätyi 44 henkilöä. Useimmat heistä olivat naisia.

Tutkijat hyödynsivät haastatteluista esiin nousseita seikkoja hankkeen kolmannessa osiossa, pilottikumppani OP Osuuskunnan tukipalveluissa toteutetussa toimintatutkimuksessa. Lähemmäs 40 työntekijää osallistui kolmeen työpajaan vajaan vuoden aikana. Yksi työpaja järjestettiin Vaisala Oy:n kanssa.

”Työpajoissa ohjasimme henkilöstöä tekoälyn käytössä”, Drake kertoo.

Oppi upposi hedelmälliseen maahan. Työpajoissa ei valitettu tekoälyn kiemuroita vaan etsittiin yhdessä ratkaisuja. Oivalluksia jaettiin muiden kanssa, eikä epäonnistumisia peitelty. Päinvastoin. Mokat kuuluivat oppimiseen.

Yhteiskehittämisen malli organisaatioiden avuksi

Tutkimushanke osoitti, että tekoäly on tullut jäädäkseen suomalaiseen työelämään ja siihen suhtaudutaan uteliaan kiinnostuneesti. Epäselväksi koettiin, miten tekoäly valjastetaan työyhteisöjen yhteiseksi hyödyksi ja kenellä on asiasta paras näkemys. Moni kaipasi näkemystä etenkin johdolta. Aina sitä ei ole silläkään. Yksittäisten näkemysten sijaan matkaa tehdään kohti yhteisöllistä ajattelua, Drake toteaa.

Ratkaisuksi Draken tiimi kehitti mallin, joka pureutuu tekoälyn käyttöön yksilön, tiimin ja organisaation tasolla.

”Malli on tarkoitettu keskustelun pohjaksi sille, miten tekoälyn kanssa voidaan toimia omassa organisaatiossa.”

Muun muassa työyhteisön yhteisille pelisäännöille on selvä tilaus: kaikkien tulee tietää, mitä saa ja ei saa tehdä. Selkeät ohjeistukset tarvitaan etenkin tekoälyn yksityiseen ja julkiseen käyttöön.

Tekoäly lisää yhteisöllisyyttä ja oivalluksia.  

Minkäänlainen data ei saa vuotaa vääriin käsiin.

Hankkeen tulokset kertovat työntekijöiden hyvin positiivisesta suhtautumisesta tekoälyyn. Yhteisöllisyys lisääntyy ja ajatukset virtaavat. Osaamisen jakaminen vahvistaa tiimihenkeä. Minäpystyvyys paranee ja autonomian tuntu vahvistuu.

”Työpaikoilla kaikkien hyvinvointi lisääntyisi, jos työntekijät saisivat koko kapasiteettinsa käyttöön”, Drake arvioi.

Moni haluaisi opetella tekoälyn käyttöä, mutta aika ei riitä. Tutkijoita hämmästyttikin, miten ”hirveä kiire” suomalaista työelämää vaivaa.

Tekoälyn vääristymät tunnistettava

Merja Drake muistuttaa tekoälyn sisältämistä vääristymistä, joiden tunnistaminen vaatii tekoälylukutaitoa. Valtaosa kielimallien kehittäjistä on miehiä.

”Minua pelottaa se, kuka parhaillaan tekoälyä kehittää”, hän sanoo globaaleihin yritysjätteihin viitaten.

Tekoälyn kouluttamiseen tarvitaan enemmän naisia.

Tekoälyn kehittämiseen ja kouluttamiseen tarvittaisiin tutkijan mukaan enemmän naisia. Suomalaisilta työpaikoilta saattaisi löytyä paljon potentiaalia. Hankkeeseen osallistuneet naiset nojaavat työssään mielellään tekoälyyn ja pallottelevat sen kanssa ideoitaan; he yhdistävät vankan ammattitaitonsa hyvään promptaukseen. Draken mukaan naisten avulla kielimalleista tulisi nykyistä monimuotoisempia.