Terveydenhuollon suurkulutusta kannattaisi seurata jokaisella työpaikalla

Työterveyspalveluiden suurkuluttajien tunnistaminen voi ennaltaehkäistä vaikeammin hoidettavien ongelmien syntyä, kertovat työterveyshuollon erikoislääkäri Tiia Reho ja professori Riitta Sauni.

Työterveys | 19.4.2022

Terveydenhuollon suurkulutusta kannattaisi seurata jokaisella työpaikalla

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Anu Pynnönen

Tutkimusten mukaan 10 % asiakkaista voi käyttää jopa 80 % terveydenhuollon resursseista. Tampereen yliopiston tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa millaiset asiakkaat käyttävät eniten työterveyshuollon palveluita – ja samanaikaisesti myös muita terveyspalveluita.

Laajassa rekisteritutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen ja Kelan aineistot, THL:n perus- ja erikoissairaanhoitoa koskevat käyntitiedot, sekä Eläketurvakeskuksen eläketiedot lääkärikeskus Pihlajalinnan työterveyshuollon potilaskertomusaineistoihin kolmen vuoden ajalta. Tiedot käsiteltiin Tilastokeskuksen tietoturvallisessa Fiona-ympäristössä.

Aiempaan tutkimukseen perustuen suurkulutuksen rajaksi määriteltiin 8 käyntiä työterveyshuollossa vuoden aikana.

”Paljon terveyspalveluja käyttävät ihmiset asioivat työterveyshuollossa keskimäärin 12 kertaa vuodessa, mutta vaihteluväli oli iso. Joillain oli jopa 60 käyntiä vuodessa”, kertoo tutkimushankkeen päätutkija, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiia Reho Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen hyvissä ajoin toisi paljon etuja.

”Se voisi esimerkiksi edesauttaa terveydenhuollon resurssien kohdentamista ja ennaltaehkäistä vaikeammin hoidettavien ongelmien syntyä”, toteaa tutkimushankkeen vastuututkija, työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Riitta Sauni.

Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen hyvissä ajoin toisi paljon etuja.

Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tutkimusryhmässä oli Tiia Rehon ja Riitta Saunin lisäksi mukana Anna Siukola, Salla Atkins, Mikko Korhonen, Mervi Viljamaa, Markku Sumanen ja Jukka Uitti.

Palveluiden runsas käyttö on yhteydessä työkyvyttömyysriskiin

Tuore tutkimus on suoraa jatkoa Tiia Rehon vuonna 2020 valmistuneelle väitöstutkimukselle, jossa hän osoitti työterveyshuollon sairaanhoidon palveluiden runsaan käytön olevan yhteydessä työkyvyttömyysriskiin.

Ennen Rehon väitöskirjaa Suomessa ei ollut tutkimustietoa työterveyshuollon suurkuluttajista. Reho osoitti, että eniten työterveyspalveluita käyttävät työntekijät ovat usein naisia. Useimmiten he työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa, sekä keskisuurissa tai suurissa yrityksissä. Diagnoosijakaumissa heillä korostuvat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden häiriöt – erityisesti eläköitymisen syissä.

Nyt toteutettu rekisteritutkimus antoi lisätietoa työterveyspalveluiden suurkuluttajista: he ovat usein yksinasuvia, suorittavan tason työntekijöitä, joilla on keskiasteen koulutus.

Rekisteritutkimus vahvisti työterveyspalveluiden suurkulutuksen olevan suoraan yhteydessä työkyvyttömyysriskiin riippumatta sosiodemografisista tekijöistä.

Rekisteritutkimus vahvisti työterveyspalveluiden suurkulutuksen olevan suoraan yhteydessä työkyvyttömyysriskiin riippumatta sosiodemografisista tekijöistä. Tämä on tärkeä tieto, johon jokaisen HR-osaston kannattaa havahtua. Se osoittaa, että pelkkä käyntitiheys työterveyshuollossa on tärkeä indikaattori, jota olisi hyvä seurata työkyvyttömyysriskiä arvioitaessa.

”Millä indikaattoreilla työterveyshuolto tunnistaa ihmiset, joilla on kohonnut työkyvyttömyysriski? Mitä työterveyshuolto tekee heidät tunnistettuaan? Millaisilla toimenpiteillä seurataan tilannetta ja tuetaan kuntoutusta? Nämä kysymykset kannattaisi jokaisen HR-osaston esittää työterveyshuollolle – toki ryhmätasolla, jottei tietosuoja vaarannu”, Riitta Sauni kiteyttää.

Riitta Sauni ja Tiia Reho korostavat, kuinka tärkeää olisi edistää työkyvyttömyysriskien tunnistamista myös terveyskeskusten ja sairaaloiden arjessa – ja parantaa tiedonkulkua työterveyshuoltoon.

Terveyspalveluiden rinnakkaiskäyttö on yllättävän suurta – eikä tieto siitä välity työterveyshuollolle

Rekisteritutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa, kuinka paljon työterveyshuollossa asioivat ihmiset käyttävät muita terveydenhuollon palveluita. Rinnakkaiskäytön suuri määrä oli tutkijoille hienoinen yllätys.

”Liki kolmannes niistä ihmisistä, jotka käyttivät peräkkäisinä vuosina runsaasti työterveyshuollon palveluita, oli käyttänyt myös julkista erikoissairaanhoitoa jokaisena tutkimusvuonna. Runsas erikoissairaanhoidon käyttö ennakoi lisääntynyttä työkyvyttömyysriskiä”, Tiia Reho kertoo.

Rinnakkaiskäyttö voi johtaa ongelmiin, sillä eri terveyspalveluiden tarjoajien järjestelmät eivät keskustele keskenään.

”Työterveyshuollolla on lakiin kirjattu velvollisuus koordinoida työntekijän työkykyä, mutta miten se käytännössä onnistuu? Kokonaiskuvan luominen on hankalaa, kun ihminen asioi useissa eri paikoissa, eikä näistä käynneistä välttämättä välity tietoa työterveyshuollolle”, Riitta Sauni pohtii.

”Runsas erikoissairaanhoidon käyttö ennakoi lisääntynyttä työkyvyttömyysriskiä.”

Tiia Reho ja Riitta Sauni tietävät, että terveystietojen hajanaisuus voi tulla ihmisille yllätyksenä.

”Jokainen omasta terveydestään kiinnostunut tuntee Omakannan. Palvelusta näkee helposti omat terveystiedot ja aiemmat diagnoosit vuosien varrelta. Harva tulee ajatelleeksi, ettei työterveyslääkäri saa asiakkaan hoitohistoriaa nähtäväkseen lainkaan näin näppärästi”, Riitta Sauni mainitsee.

Lähete työterveyshuoltoon olisi iso edistysaskel

Tiia Reho ja Riitta Sauni korostavat, että työkyvyttömyysriskien tunnistamista ja tiedonkulkua eri terveydenhuollon sektoreiden välillä tulisi ehdottomasti parantaa.

”Entisaikaan sairauskertomukset olivat paperisia. Jos potilaan sairauskertomus oli 10 cm korkea, se oli lääkärille aika selvä signaali: tällä ihmisellä on varmasti ongelmia, joihin kannattaa paneutua. Nyt sähköisissä järjestelmissä tieto on hajallaan, sitä ei ole, tai sitä pitäisi ymmärtää etsiä ajan kanssa monen vuoden takaa”, Riitta Sauni sanoo.

”Olisi hienoa, jos työterveyshuollon järjestelmiin saataisiin vaikkapa palkki, joka näyttäisi yhdellä silmäyksellä ainakin työntekijän käyntimäärät eri terveyspalveluiden tarjoajien luona”, Tiia Reho visioi.

”Toivottavasti sote-uudistus parantaa tilannetta. Työterveyshuollon näkökulmasta tärkeintä olisi edistää työkyvyttömyysriskien tunnistamista myös terveyskeskusten ja sairaaloiden arjessa – ja parantaa tiedonkulkua työterveyshuoltoon”, Tiia Reho painottaa.

”Lähetejärjestelmän kehittämisessä on vielä pitkä tie edessä, mutta sen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Se tehostaisi niin työntekijöiden hoitoa, kuntoutusta kuin työhön paluuta.”

Suomessa on käynnissä hankkeita, joilla pyritään luomaan työterveyshuollon lähetejärjestelmä. Jos se toteutuu, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voisivat tehdä lähetteen työterveyshuoltoon heti havaitessaan asiakkaalla mahdollisia työkykyongelmia.

”Lähetejärjestelmän kehittämisessä on vielä pitkä tie edessä, mutta sen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Se tehostaisi niin työntekijöiden hoitoa, kuntoutusta kuin työhön paluuta”, Riitta Sauni huomauttaa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl