Työterveyshuollon suurkuluttajien karakterisointi ja palvelujen rinnakkaiskäyttö

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia ovat työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon paljon käyttävät asiakkaat ja mikä ennustaa palveluiden suurta käyttöä.

Tutkimusten mukaan noin 10% terveydenhuollon käyttäjistä voi käyttää 80% terveydenhuollon resursseista. Näiden asiakkaiden tunnistaminen hyvissä ajoin voi edesauttaa terveydenhuollon resurssien kohdentamista ja voi ennaltaehkäistä vaikeammin hoidettavien ongelmien syntyä. Tähän mennessä Suomessa ei ole julkaistu tutkimusta työterveyshuollon suurkuluttajista, eikä suurkuluttajien riskitekijöitä kuten sosioekonomista taustaa, demografisia tietoja tai palvelujen rinnakkaiskäyttöä ole saatavilla.

Tämä tutkimus yhdistää rekistereitä yksityiseltä työterveyshuollolta, eläketurvakeskukselta, tilastokeskukselta, kansaneläkelaitokselta ja terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jotta työterveyshuollon suurkuluttajat voidaan karakterisoida, ja heidän muiden palvelujen rinnakkaiskäyttö tunnistaa. Tutkimus etenee rekisteritutkimuksen keinoin. Tämä tutkimus lisää tärkeää tietoa siitä, miten ja millainen työterveyshuollon asiakas käyttää muita palveluita ja edesauttaa ennaltaehkäisevän toiminnan kohdistamisen niitä eniten tarvitseviin. Tutkimus tukee myös toiminnallisen integraation suunnittelua sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen aikana.

Tutkimuksesta odotetaan tuloksia vuonna 2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riitta Sauni

Tiedote

Työterveyshuollon suurkuluttajien karakterisointi ja palvelujen rinnakkaiskäyttö

Tiivistelmä

Karakterisoimme työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajia, tutkimme terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttöä terveydenhuollon eri sektoreilla ja rinnakkaiskäytön yhteyttä työkyvyttömyyteen. Työterveyshuollon palveluntuottajan potilasrekisteritietoja yhdistettiin Tilastokeskuksen, THL:n, KELA:n ja ETK:n rekistereihin. Suurkuluttajat käyttivät muita palvelusektoreita enemmän kuin muut. Suurkuluttajuus ja rinnakkaiskäyttö liittyivät pidempiin poissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Rinnakkaiskäyttö oli muilla käyttäjillä vähäistä, vain 10 % käytti muita sektoreita kaikkina vuosina. Rinnakkaiskäyttö lisäsi työkyvyttömyysriskiä verrattuna niihin, jotka asioivat vain työterveyshuollossa. Eri sektorien yhteistyöllä voidaan ehkäistä työkyvyttömyyttä.

Lähtökohdat

Tiedetään, että työterveyshuollon suurkuluttajat ovat useimmiten naisia ja he työskentelevät teollisuudessa tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Heillä on muita käyttäjiä enemmän sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä, syinä erityisesti tule- ja mielenterveyden sairaudet. Nyt tavoitteena oli luonnehtia terveyshuollon suurkuluttajia tarkemmin ja arvioida kaikkien työterveyshuollon käyttäjien muiden terveydenhuollon palvelujen rinnakkaiskäyttöä ja työkyvyttömyysriskiä.

Aineisto

Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston työterveyshuoltoryhmä. Tutkimus toteutettiin käyttäen työterveyshuollon potilasrekisteritietoa yhdistettynä tilastorekistereihin (Tilastokeskus, THL, KELA ja ETK). Tutkimusjoukon muodosti Pihlajalinna Työterveyden sairaanhoitopalveluita vähintään kerran vuosina 2014 –2016 käyttäneet potilaat . Tutkimusjoukko oli sosiodemografisia tietoja koskevassa tarkastelussa 66 368 henkilöä ja palvelujen rinnakkaiskäytön tarkasteluissa oli 59 650 henkilöä.

Menetelmät

Suurkuluttajaksi määriteltiin palveluita eniten käyttäneeseen 10% kuuluneet. Taustamuuttujiksi valikoitiin sukupuoli, ikäluokat, ammattiasema, koulutustaso, asuminen, työttömyys ja työnantajayrityksen koko sekä toimiala. Kaikki taustatiedot olivat vuodelta 2015. THL:sta saatiin Avohilmon ja Hilmon käyntimerkinnät vuosilta 2014-2016 ja ETK:lta työkyvyttömyysetuudet vuosilta 2015-2018. Sairauspoissaolot saatiin Pihlajalinnan aineistosta 2014-16. Riippuvuuksia tutkittiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset

Suurkuluttajat käyttävät eri terveyspalveluita, erityisesti erikoissairaanhoitoa, todennäköisemmin kuin muut työterveyspalvelujen lisäksi. Taustatekijöistä alempi koulutustaso ja työntekijäryhmä luonnehtivat suurkuluttajia. Palvelujen runsas käyttö liittyi työkyvyttömyyteen taustatekijät vakioidenkin. Myös muilla työterveyshuollon käyttäjillä rinnakkaiskäyttö lisäsi työkyvyttömyysriskiä. Suurkuluttajien työkyvyttömyysriski tulisi tunnistaa ja ohjata heidät työkyvyn tuen piiriin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uusia indikaattoreita työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työterveyshuolloissa erityisesti paljon palveluita käyttävien osalta tarvitaan tiivistä seurantaa ja työkyvyn arviointia, vaikka hoito tapahtuisi toisella taholla. Tällaiset henkilöt tulisi herkästi ohjata työterveyshuoltoon muilta sektoreilta. On tärkeää kehittää lähetekäytäntöjä, jotka mahdollistavat työkykyriskissä olevien aktiivisen lähettämisen perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon.

Aineisto

Sociodemographic characteristics and disability pensions of frequent attenders in occupational health primary care – a follow-up study in Finland Avaa

Tiia Reho, Anna Siukola, Salla Atkins, Mikko Korhonen, Mervi Viljamaa, Markku Sumanen, Jukka Uitti, Riitta Sauni. Tampereen yliopisto. Työterveyshuollon suurkuluttajien karakterisointi ja palvelujen rinnakkaiskäyttö. Loppuraportti. 2022.

ISBN 978-952-03-2254-0 (painettu)
ISBN 978-952-03-2255-7 (online) Avaa