Tieto lisää tehokkuutta

Aino Kianto kirjoitti tauluun vastauksen kysymykseen ”Mikä suomalaisessa työelämässä on parasta?"

Työsuojelurahaston toiminta | 10.6.2021

Tieto lisää tehokkuutta

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Tiedon silta -verkkolehden sarjassa esitellään Työsuojelurahaston tieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenet. Sarjan kahdestoista ja viimeinen haastateltava on tietojohtamisen professori Aino Kianto Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.

Tietojohtaminen ei tarkoita tietohallintoa eikä se edes liity suoranaisesti tietokoneisiin.

”Data on eri asia kuin informaatio, joka on taas eri asia kuin tieto. Tieto ei ole koneissa, vaan meillä ihmisillä yksilöinä ja kollektiiveina. Tieto on jonkun toimivan subjektin ymmärtämää ainesta, jolla on vaikutusta hänen ajatteluunsa ja toimintaansa”, valottaa tietojohtamisen professori Aino Kianto Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta LUTista.

Tietojohtamisessa tutkitaan sitä, miten tietoa hyödynnetään tehokkaasti yrityksen tai organisaation toiminnassa. Se on Kiannon mukaan monitieteinen tieteenala ja lähestymistapa.

”Menestyksellinen toiminta perustuu tietoon ja osaamiseen, arvokkaiden tietoresurssien hyödyntämiseen sekä prosesseihin, joissa tieto elää ja liikkuu. Olennaista on, miten tietoa hankitaan, käsitellään, jaetaan ja hyödynnetään päivittäin.”

Usein Suomessa kuvitellaan, että olemme näissä asioissa muuta maailmaa edellä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

”Vaikka juhlapuheissa ovat mukana innovaatiot, tietojohtaminen, luovuus ja yrittäjyys, meillä on paljon vaihtelua. Meillä on pieni keihäänkärkiyritysten joukko, mutta myös paljon yrityksiä, joissa ei tehdä juuri mitään näiden asioiden eteen.”

LUTissa on jo vuodesta 2000 pyörinyt maisteriohjelma, josta on valmistunut yli 700 tietojohtamisen maisteria.

”Tietojohtamisessa ei ole kyse kuitenkaan vain johtamisesta, vaan myös siitä, miten yksittäinen tietotyöntekijä voi hoitaa hommansa sujuvammin ja sulkea läppärinsä vähän aiemmin.”

Aino Kiannon mukaan nykyjohtajat alkavat ymmärtää tasapainon työn ja muun elämän suhteen.

”Painamalla aina vain kovempaa päivää ei saada parempaa tulosta aikaan. Tässä johdon on myös hyvä toimia esimerkkinä.”

LUT on pienehkönä yliopistona mutkaton ja dynaaminen paikka.

”Ketä vain voi nykäistä hihasta ja samoissa pöydissä istuu eri alojen asiantuntijoita, joten asiat ja ihmiset törmäilevät helposti ja luontevasti. Lienemme ainoa yliopisto, jossa esittäytymispäivänä koulun käytävillä on bändi, jossa soittavat rehtori, dekaani ja muutama proffa.”

3 kysymystä tieteen asiantuntijalle

1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan tieteelliseen asiantuntijaryhmään?

Se on huikea näköalapaikka siihen, millaista työelämän tutkimusta Suomessa tehdään. Hakemuksia läpikäydessä saa paljon irti yhteisistä keskusteluista omien alojensa huippuasiantuntijoiden kanssa. Sieltä saa oivalluksia, jotka vievät myös omaa tutkimusta ja opetusta eteenpäin.

2. Mikä rooli tällaisella asiantuntijaryhmällä on hakemusten arvioinnissa?

Jokainen ryhmän jäsen lukee läpi hankkeet ja miettii niitä omasta näkökulmastaan. Siinä mietitään käytännön relevanssia, toteutuksen realistisuutta ja mahdollisia riskejä. Myös tieteellisestä uutuusarvosta keskustellaan välillä hyvinkin kriittisesti.

3. Mitä ovat omat kiinnostuksen kohteesi työelämän tutkimisessa ja kehittämisessä

Tällä hetkellä minua kiinnostavat esimerkiksi ne satunnaiset oivallukset, joita syntyy erilaisissa kahvipöytäkeskusteluissa ja kohtaamisissa. Sieltä tulee usein juttuja, jotka jäävät päähän kytemään. Myös se on kiinnostavaa, miten olemme kaikki omalla lailla omalaatuisia ja mitä se tarkoittaa erimerkiksi tietojohtamisen kannalta. Miten voidaan integroida erilaisten ihmisten erilaista tietoa uusien ideoiden ja toimintatapojen kehittämiseksi – ja miten hybridityöskentely tähän vaikuttaa.

Ekstrakysymys: Miten pidät omasta luovuudestasi huolta?

Haastamalla itseni tekemään täysin uusia asioita, nyt se on palstaviljely. Olen paljasjalkainen stadilainen, joka ei ole aiemmin upottanut kynsiään multaan. Viljely antaa vastapainoa duunille, ja olen istuttanut porkkanaa, härkäpapua, perunaa, yrttejä ja kaikenlaisia kukkasia. Jos satoa ei tulekaan paljon, ensi kesänä on taas sitten tilaisuus petrata!

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl