Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen korreloi niin parempaan työkykyyn kuin työstä palautumiseenkin, kertoo terveyspsykologian professori Taina Hintsa.
Johtaminen | 17.1.2022Tunnetaidot ovat esihenkilöiden voimavara työelämässä
Teksti: Joanna Sinclair
Kuva: Eija Irene Hiltunen
Tunnetaidot edistävät esihenkilöiden työkykyä ja työstä palautumista – lisäksi tunnetaidot näyttävät liittyvän parempaan resilienssiin, stressinhallintaan ja hyvinvointiin.
Tunnetaidoilla tarkoitetaan ihmisen kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan.
”Kun oppii tarkkailemaan ja säätelemään omia tunteitaan, voi samalla oppia hahmottamaan paremmin myös muiden ihmisten tunneprosesseja”, kertoo Itä-Suomen yliopiston terveyspsykologian professori Taina Hintsa.
Perustunteet – esimerkiksi ilo, suru, yllätys, viha ja inho – ovat universaaleja. Lisäksi meillä on paljon sosiaalisia tunteita, kuten ylpeys, häpeä, syyllisyys, kateus ja arvostus.
Hintsa korostaa tunteiden vaikuttavan käytökseemme ja ajatuksiimme aina, olimmepa töissä tai vapaalla.
”Tunteet kuuluvat myös työelämään. Tunteita ei voi kytkeä pois päältä, vaan ne ovat aina läsnä. Kuormittavassa työelämässä tunnetaitojen merkitys vain korostuu”, Hintsa toteaa.
”Tunteet kuuluvat myös työelämään. Tunteita ei voi kytkeä pois päältä, vaan ne ovat aina läsnä”.
Tunnetaitoja rehtoreille, esihenkilöille ja urheiluvalmentajille
Hintsa on tutkimusurallaan keskittynyt erityisesti työikäisen väestön työhyvinvointiin, työkykyyn ja stressinhallintaan.
Hänen viimeisin tutkimushankkeensa tuotti uutta tietoa tunnetaitojen, hyvinvoinnin, työkyvyn ja palautumisen välisistä yhteyksistä. Samalla Hintsa kehitti tutkijakollegoidensa kanssa tunnetaitoja edistävän ohjelman, joka keskittyi kolmeen ammattiryhmään: rehtoreihin, majoitus- ja ravitsemusalan esihenkilöihin ja urheiluvalmentajiin.
”Rehtoreiden, esihenkilöiden ja urheiluvalmentajien työnkuvissa on toki paljon eroja, mutta myös monta yhdistävää tekijää. Ne ovat ammatteja, joissa voi herkästi innostua tekemään enemmän kuin omat voimavarat antaisivat myöten”, Hintsa sanoo.
”Näissä tehtävissä voi myös helposti jäädä yksin työelämän haasteissa. Huonosti voiva tai uupunut esihenkilö ei jaksa kannatella muita, jos oma hyvinvointi, itsestä huolehtiminen ja rentoutuminen on jäänyt taka-alalle työn kiireissä”, hän jatkaa.
Tutkimusnäyttöön perustuva ohjelma auttaa oppimaan tunnetaitoja
Hyvinvointia, työkykyä ja palautumista edistäviä tunnetaitoja työelämään: ohjelma esimiehille, rehtoreille ja urheiluvalmentajille -tutkimushanke käynnistyi alkuvuodesta 2020 ja ensimmäiset tutkimustulokset valmistuivat vuoden 2021 lopulla.
Tutkimushankkeeseen osallistui 50 rehtoria, esihenkilöä ja urheiluvalmentajaa Joensuun seudulta. Hankkeen aikana kehitetty tutkimusnäyttöön perustuva ohjelma oli kohdennettu erityisesti näille ammattiryhmille.
Ohjelman tavoitteena on auttaa osallistujia oppimaan tunnetaitoja, sekä havainnoimaan stressinhallintakeinojaan ja itsetuntemustaan. Hintsan johtama tutkimushanke keskittyi tutkimaan tämän ohjelman vaikuttavuutta tunnetaitojen kehittymiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
”Mikäli luomaamme ohjelmaa halutaan käyttää joidenkin muiden ammattiryhmien kanssa, olisi ensin kartoitettava tarkemmin kyseisten ammattien hyvinvoinnin haastepaikat ja muokattava ohjelmaa näiden mukaisesti”, Hintsa huomauttaa.
Tunteiden tunnistaminen on kytköksissä parempaan työstä palautumiseen
Korona hidasti Työsuojelurahaston ja Itä-Suomen yliopiston rahoittaman tutkimushankkeen etenemistä jonkin verran. Tutkimusaineiston analysointi on vielä kesken ja Hintsan tutkijakollegoidensa kanssa kehittämän ohjelman vaikuttavuutta ei olla vielä arvioitu.
”Se voidaan kuitenkin jo kertoa, että omien ja toisten tunteiden tunnistaminen korreloi parempaan työkykyyn ja työstä palautumiseen”, Hintsa mainitsee.
”Tunnetaidot näyttävät liittyvän myös parempaan resilienssiin, stressinhallintaan ja hyvinvointiin”, hän lisää.
”Tunnetaidot näyttävät liittyvän myös parempaan resilienssiin, stressinhallintaan ja hyvinvointiin”.
Alustavat tutkimustulokset osoittavat myös ohjelmaan osallistuneiden rehtoreiden, urheiluvalmentajien ja esihenkilöiden itsetuntemuksen ja -luottamuksen kasvaneen.
”Osallistujat oppivat tunnistamaan paremmin omia ajattelu- ja toimintamallejaan ryhmäkeskusteluiden ja kotitehtävien avulla”, Hintsa sanoo.
”He oppivat myös tiedostamaan oman vaikutusvaltansa työyhteisössä – ja ymmärtämään, kuinka tärkeää on kiinnittää huomiota muiden tunteisiin”, hän jatkaa.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu koko työyhteisöön
Hintsa painottaa tunnetaitojen merkitystä kaikissa ammateissa. Meistä jokainen tarvitsee kykyä tunnistaa, kohdata ja käsitellä sekä omia että muiden tunteita rakentavasti työpaikalla.
”Tunnetaidot ovat voimavara. Niiden avulla pystyy paremmin tunnistamaan omat tarpeensa, asettamaan rajoja ja ylipäätään huolehtimaan jaksamisestaan”, Hintsa kertoo.
Erityisen tärkeitä tunnetaidot ovat esihenkilöille, jotka ovat vastuussa muiden hyvinvoinnista ja ohjaamisesta.
”Tunnetaidot ovat voimavara. Niiden avulla pystyy paremmin tunnistamaan omat tarpeensa, asettamaan rajoja ja ylipäätään huolehtimaan jaksamisestaan.”
”Esihenkilön hyvinvointi heijastuu koko työyhteisöön”, Hintsa muistuttaa.
”Kun esihenkilö kehittää omia tunnetaitojaan, hän voi edistää paitsi omaa hyvinvointiaan, työkykyään ja palautumistaan, myös auttaa muita työyhteisössä voimaan paremmin”, hän kiteyttää.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 57 kpl
