Turvallisuuskulttuuri on kohtalaisen hyvällä tasolla elintarvikealan yrityksissä

Yliopistotutkija Noora Nenonen tähdentää, että lähtökohdat turvallisuuskulttuurin kehittämiselle elintarvikealalla vaihtelevat paljon, koska siellä on paljon erilaisia toimijoita ja työympäristöjä.

Työturvallisuus | 20.5.2025

Turvallisuuskulttuuri on kohtalaisen hyvällä tasolla elintarvikealan yrityksissä

Teksti: Pirjo Kupila

Kuva: Anu Pynnönen

Viidessä tutkitussa elintarvikealan yrityksessä henkilöstö suhtautui työturvallisuuteen erittäin myönteisesti. Eniten kehittämistarpeita havaittiin prosesseissa ja käytännön toteutuksessa.

Elintarviketeollisuus on työntekijämäärältään Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen lähtökohdat vaihtelevat alalla huomattavasti, sillä se kattaa hyvin erilaisia toimijoita ja työympäristöjä – käsin tekemisestä pitkälle automatisoituihin prosesseihin.

Tampereen yliopiston tuotantotalouden yksikön tutkimuksessa arvioitiin ja kehitettiin työturvallisuutta sekä turvallisuuskulttuuria viidessä suuressa tai keskisuuressa teollisuusyrityksessä. Näissä yrityksissä turvallisuuskulttuurin taso sijoittui kohtalaisen hyvälle tasolle: keskitason ja hyvän välille. Yritysten arviot olivat myös keskenään hyvin samankaltaisia.

Tutkimus vahvisti, että turvallisuuskulttuuri tarjoaa hyvän perustan työturvallisuuden kehittämiselle. Lisäksi samoja kehittämistyökaluja on mahdollista hyödyntää eri toimialoilla, sillä turvallisuuskulttuurin osa-alueet ovat pitkälti yhteisiä toimialasta riippumatta.

Tutkimus vahvisti, että turvallisuuskulttuuri tarjoaa hyvän perustan työturvallisuuden kehittämiselle.

”Tärkeää on huomioida eri henkilöstöryhmien näkemykset, eikä tarkastella pelkästään kokonaiskuvaa”, korostaa tutkimusta johtanut yliopistotutkija Noora Nenonen Tampereen yliopistosta.

Turvallisuuskulttuurin kypsyysanalyysikysely toteutettiin yrityksissä kaksi kertaa, keväällä 2023 ja syksyllä 2024. Kypsyysmalli on itsearviointimenetelmä, jolla organisaatio voi arvioida turvallisuuskulttuuriaan ja saada suosituksia sen parantamiseksi.

Erot eri henkilöstöryhmien näkemyksissä olivat pieniä. Työntekijöiden arviot turvallisuuskulttuurin tasosta pysyivät hankkeen aikana hyvin samalla tasolla. Sen sijaan johtajien käsitykset muuttuivat ja olivat lopulta muita henkilöstöryhmiä parempia, vaikka ne olivat olleet aluksi muita huonompia.

Nenonen arvioi muutoksen johtuvan siitä, että hankkeen aikana yrityksissä tehty turvallisuuskulttuurin kehittämistyö näkyi enemmän johtajille kuin työntekijöille.

Henkilökuvassa tutkja Noora Nenonen ja taustalla näkyy elintarvikealan ammattikoulum opetustila.
Noora Nenonen sanoo, että turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota eri henkilöstöryhmien näkemyksiin.

Raha ei yksin riitä kannustimeksi

Eniten kehitettävää tutkituissa yrityksissä oli kouluttamisessa ja työntekijöiden sitouttamisessa. Etenkin johtajat ja esihenkilöt kaipasivat lisää johtajuustaitojen ja yksilöllisten taitojen kehittämistä, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia johtajina sekä arvioida ja kehittää osaamistaan työturvallisuudessa. Koulutukseen toivottiin myös lisää systemaattisuutta.

Eniten kehitettävää tutkituissa yrityksissä oli kouluttamisessa ja työntekijöiden sitouttamisessa.

Työntekijöiden sitouttamisessa ja osallistumisessa turvallisuuteen kehittämistarve liittyi kannustinpalkkioihin. Nenosen mukaan tulospalkkioiden myöntämistä turvallisuudesta ei pidetä hyvänä kulttuurina, vaan turvallisuuden pitäisi olla henkilöstön keskuudessa itsessään palkitsevaa ilman taloudellista kannustinta.

Henkilökuvassa tutkija Noora Nenonen ja taustalla näkyy elintarvikealan opiskelija työskentetelmässä opetuskeittiössä.
Noora Nenosen mukaan tapaturmat elintarvikealalla sattuvat usein esineitä käsitellessä, liikkuessa tai taakkaa siirtäessä.

Lisää tapaturmien torjuntaa

Vaikka työtapaturmat ovat elintarvikealalla vähentyneet etenkin teurastuksessa ja lihatuotteiden valmistuksessa, ne ovat edelleen yleisiä verrattuna muihin ammattialoihin. Tapaturmat sattuvat usein esineitä käsitellessä, liikkuessa tai taakkaa siirtäessä ja niihin vaikuttavat erilaiset työympäristötekijät, kuten liukkaus, tilanahtaus ja epäjärjestys, sekä sopimattomat työtavat ja häiriötilanteet.

Tapaturma-analyysin aineistossa yleisimpinä torjuntatoimenpiteinä nousivat esille erilaiset tekniset parannukset ja suojaukset sekä työohjeiden päivittäminen ja viestiminen työntekijöille.

Nenosen mukaan torjuntatoimenpiteitä tulisi vastedes kohdentaa enemmän esineiden käsittelyyn, jossa sattuu paljon tapaturmia.

”Niissä tapaturmat ovat hyvin moninaisia ja liittyvät usein puristumisiin, teräviin esineisiin, fyysiseen kuormittumiseen, lämpötiloihin tai vaarallisiin aineisiin.”

Henkilökuvassa tutkja Noora Nenonen ja taustalla näkyy elintarvikealan ammattikoulun oppilaita työn parissa.
Tutkimuksessa kehitettiin elintarvikealan opiskelijoille oma kysely turvallisuusnäkemyksistä. Tutkija Noora Nenonen kuvattiin tutkimukseen osallistuneen Tampereen seudun ammattiopisto Tredun koulutustiloissa.

Paljon yhtymäkohtia elintarviketurvallisuuteen

Tutkimuksessa huomattiin myös, että elintarviketurvallisuuden ja työturvallisuuden edistämisessä on paljon yhtymäkohtia, minkä vuoksi aihetta olisi syytä tutkia lisää. Molempiin turvallisuuden osa-alueisiin liittyy sääntelyä ja niissä korostuu riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen ja koulutuksen merkitys.

Nenonen tähdentää, että työturvallisuuskulttuurin ei tarvitse olla abstrakti asia, vaan hankkeessa kehitetyillä työvälineillä pääsee helposti käsiksi konkreettisiin kehittämisasioihin ja ne soveltuvat laajasti eri toimialoille.

Materiaalit ovat vapaasti saatavilla tutkimushankkeen verkkosivuilla https://projects.tuni.fi/safefoodindustry/ Safe Food Industry -hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, osallistuvat yritykset ja Tampereen yliopisto.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl