Turvallisuuskulttuurin kehittäminen elintarviketeollisuudessa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioidaan ja kehitetään turvallisuuskulttuuria elintarviketeollisuuden työpaikoilla huomioiden toimialan erityispiirteet. Hankkeessa tuotetaan tietoa alan työtapaturmien syytekijöistä ja ehkäisykeinoista. Yrityskohtaisilla kyselyillä ja haastatteluilla sekä kansallisista tilastoista kerättävän aineiston pohjalta tuotetaan alalle soveltuva turvallisuuskulttuurin kypsyysmalli, joka tarjoaa eri kypsyystasoille linkittyviä toimintatapoja työpaikkojen työturvallisuustyön tueksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Noora Nenonen

Tiedote

Tietoa ja työvälineitä työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen elintarviketeollisuudessa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin ja kehitettiin yhdessä viiden yrityksen kanssa työturvallisuuteen liittyvää turvallisuuskulttuuria elintarviketeollisuuden alalla, jolla työturvallisuuskulttuuria ei ole juuri tutkittu. Turvallisuuskulttuurin kypsyysanalyysikyselyn, haastattelujen, työpajojen, tapaturma-analyysin, opiskelijakyselyn ja kirjallisuuden pohjalta tutkimuksessa tuotettiin tietoa, työvälineitä ja toimintatapoja, joita elintarviketeollisuudessa voidaan hyödyntää työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin arviointiin ja kehittämiseen. Materiaaleja voidaan hyödyntää laajasti erilaisilla työpaikoilla.

Lähtökohdat

Turvallisuuskulttuurin merkitys työturvallisuuden kehittämisessä on laajalti tunnustettu. Elintarviketeollisuudessa työturvallisuuskulttuuria on tutkittu vähän, vaikka tarve sen kehittämiselle on tunnistettu. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työtapaturmat ovat alalla yleisiä verrattuna muihin ammattialoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja toimintatapoja työpaikkatapaturmien torjuntaan sekä työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen elintarviketeollisuudessa.

Aineisto

Aineisto koostui elintarviketeollisuuden kohdeyritysten eri henkilöstöryhmille suunnatun turvallisuuskulttuurin kypsyyskyselyn vastauksista (n=836 ja 940) ja haastatteluista (42 kpl), yritysten tapaturmatiedosta (n=895) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen elintarviketeollisuuden tapaturmatiedosta (eri aineistoja). Turvallisuusnäkemykset-kyselyyn vastasi yhden ammattiopiston elintarvikealan perustutkinto-opiskelijoita (n=34). Aineistoja täydensivät kirjallisuusanalyysi ja työpajojen muistiinpanot.

Menetelmät

Päämenetelmät olivat turvallisuuskulttuurin kypsyyskysely (kahdesti) ja toimintatapoja kartoittavat haastattelut kohdeyrityksissä. Ensimmäisen kyselyn perusteella yritykset tekivät kehittämistoimenpiteitä. Tapaturma-analyysissa käytettiin yritysten ja Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoja. Opiskelijoiden turvallisuusnäkemyksiä kartoitettiin kyselyllä. Menetelmiä täydennettiin kirjallisuuskatsauksella ja työpajoilla. Analyysimenetelmät olivat laadullinen teemoittelu ja kuvaileva tilastoanalyysi.

Tulokset ja johtopäätökset

Elintarviketeollisuudessa voidaan arvioida ja kehittää turvallisuuskulttuuria kuten yleensä. Turvallisuuskulttuuri oli yrityksissä kohtalaisen hyvällä tasolla. Eniten kehitettävää oli kouluttamisessa. Yrityksissä kehitettiin myös mm. päivittäisjohtamista ja viestintää. Ylimmän johdon näkemys turvallisuuskulttuurista parani hankkeen aikana. Tapaturmat sattuvat usein esineitä käsitellessä, liikkuessa tai taakkaa siirtäessä. Työ- ja elintarviketurvallisuuden välisiä yhteyksiä tulisi tutkia lisää.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Elintarviketeollisuudessa työturvallisuuteen liittyvää kulttuuria ei ole juuri tutkittu. Tutkimus tuotti tietoa turvallisuuskulttuurin tilasta, kehittämistarpeista ja käytännöistä sekä työpaikkatapaturmista elintarviketeollisuudessa. Tutkimuksessa tuotettiin työvälineitä ja toimintatapoja, joita elintarviketeollisuudessa voidaan hyödyntää työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin arviointiin ja kehittämiseen. Materiaaleja voidaan hyödyntää laajasti erilaisilla työpaikoilla.

Aineisto

Noora Nenonen, Minna Rantala, Susanna Mattila, Sari Tappura. Työturvallisuuskulttuurin kehittäminen elintarviketeollisuudessa. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tuotantotalous. 2025.
ISBN 978-952-03-3843-5 (verkkojulkaisu) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa