Työntekijöitä ei saa syyllistää – tietokirja auttaa kohti parempaa turvallisuutta

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Työpaikan turvallisuutta ei luoda pelkillä säännöillä, ohjeilla ja ylhäältä tulevilla käskyillä. Turvallisuuden tekemisessä tarvitaan nimenomaan koko henkilöstön panosta johdosta työntekijöihin.

Tämä on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperin uuden tietokirjan, Ihminen turvallisuuden tekijänä, ydinsanoma.

”Ihmisen toiminnasta tehdään hirveästi väärintulkintoja”, Teperi sanoo.

Väärintulkinnoilla hän tarkoittaa sitä, että kun tapahtuu vaaratilanteita, onnettomuuksia tai tapaturmia, on totuttu päätymään liian usein siihen, että syy on inhimillinen virhe.

”Se viittaa vääjäämättä yksilön toimintaan. Mutta jos osoitetaan tällaisia syyllisyyksiä, se ei edistä toiminnan kehittämistä.”

Eli ihmisiä on monta vuosikymmentä syyllistetty suotta erilaisista tapaturmista?

”Tietyllä tavalla kyllä. Totta kai jokainen on omalta osaltaan vastuussa, mutta vastuusta eivät voi livetä myöskään järjestelmien kehittäjät, johtajat, esihenkilöt ja työn suunnittelijat. Kun turvallisuutta käsitellään kokonaisuutena, työympäristöjen työn kehittämisestä tulee paljon kiinnostavampaa ja vaikuttavampaa.”

Turvallisuutta oikeilla kysymyksillä

Jotta työstä saadaan turvallista, on tärkeää auttaa ihmistä onnistumaan työssään.

”Työpaikoilla pitää ymmärtää paljon laaja-alaisemmin kaikkia niitä taustoja, jotka vaikuttavat yksittäisen ihmisen toimintaan”, Teperi sanoo.

Hän luettelee olennaisia asioita: Onko johtaminen kunnossa? Ovatko tiedonkulku ja työvälineet kunnossa? Osaanko riittävästi työtäni, olenko riittävän virkeä, miten jaksan? Mitä meille kuuluu työyhteisönä? Tällaisia näkökulmia kirjassa on haluttu avata.

’Edellytykset onnistumiselle luodaan työpaikan toimintakulttuurin ja käytäntöjen avulla, mutta turvallisuuden kehittäminen on mennyt hieman liikaa teoreettiseksi insinööritieteeksi. Teperi sanoo, että esimerkiksi käyttäytymistieteellinen näkökulma turvallisuuteen on unohtunut. Hänellä itsellään on psykologin koulutus ja pitkä kokemus työpaikkojen turvallisuustyöstä.

’”Urani alussa 1990-luvulla kiersin paperitehtailla keräämässä tutkimusaineistoa, joka käsitteli stressioireita työssä, ryhmädynamiikkaa ja häiriötilanteiden hallintaa. Se oli rautaisannos työelämän käytännön psykologiaa, ja niitä arvokkaita oppeja on tuotu myös tähän kirjaan.”

HF Tool havainnoi kaikkia turvallisuustekijöitä

Teperi oli 2000-luvun alussa töissä Ilmailulaitoksella, jossa hän pääsi ratkomaan lennonjohtajien lakon jälkivaikutuksia. Kipeässä riidassa olivat vastakkain talon ylin johto ja lennonjohtajat vahvan ay-liikkeen tuella. Media riepotteli, ja lakkoon puututtiin lopulta maan poliittista johtoa myöten.

Tämän työn yhtenä seurauksena Teperi loi ihmisten toimintaa työssä kuvaavan HF Tool -mallin, jota esitellään ja hyödynnetään runsaasti myös tuoreessa kirjassa.

HF Tool on neliapila, jossa on neljä turvallisuuden päätekijää: yksilö, itse työ, työryhmä ja koko organisaatio. Kaikkien niiden toiminnassa on monta osatekijää, jotka kaikki vaikuttavat turvallisuuteen. HF Tool auttaa havainnoimaan ja kehittämään näitä asioita ja siten myös ennakoimaan monentasoisia inhimillisiä tekijöitä.

Väite, että ihmiset suhtautuisivat turvallisuuteen välinpitämättömästi, ei pidä Teperin mukaan paikkaansa.

”Se on ihan puppua. Voin kolmenkymmenen vuoden kokemuksella sanoa, että kyllä ihmisiä kiinnostaa oma työ ja sen kehittäminen, kun heille vain antaa oikeat välineet ja mahdollisuuden. Oikea väline ei ole se, että käsketään lukemaan ja kuittaamaan ohje ja sanotaan että ’tehkää huolellisemmin’.”

Sen sijaan pitää keskustella ja kysyä.

”Mille tämä tuntuu, onko muutos mielestänne ok? Toimiiko tämä arjessa? Mitä te haluaisitte lisätä tähän? Miten toimitaan häiriötilanteissa ja toimivatko meidän varajärjestelmämme?” Teperi havainnollistaa.

Pitkä kokemus yksiin kansiin

Kirja on myös tietynlainen välitilinpäätös Anna-Maria Teperin omasta urasta.

”Olen vetänyt paljon turvallisuutteen liittyviä hankkeita ja ohjannut uusia ihmisiä tälle tutkimusalueelle. Tuntui, että nyt on hyvä koota tieto yksiin kansiin, koska aiheesta ollaan kiinnostuneita työpaikoilla.”

Vaikka Teperi on julkaissut kymmeniä tiede- sekä yleistajuisia julkaisuja, Ihminen turvallisuuden tekijänä on hänen ensimmäinen varsinainen kirjansa.

”Kirjoittaminen oli helppoa, vaikeinta oli sietää kustannusprosessin kuuluvat moninaiset vaiheet”, hän nauraa – ja kiirehtii heti täydentämään, että arvostaa valtavasti vertaisarvioijien ja kustannustoimittajien työtä.

Kirjan kirjoittamisessa häntä auttoi Työsuojelurahaston stipendi sekä kustantajan kiinnostus kirjan aihetta kohtaan.

”Stipendi mahdollisti kirjan kirjoittamisen neljän kuukauden ajan. Käytin toki paljon omaakin aikaa, mutta ilman Työsuojelurahaston tukea tästä ei olisi tullut yhtään mitään.”

Anna-Maria Teperi: Ihminen turvallisuuden tekijänä (Gaudeamus)
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/ihminen-turvallisuuden-tekijana/4670250