Ulkoiset tukirangat kaipaavat vielä kehittämistä

Teksti: Maarit Seeling

Kuva: Timo Heikkala

Työterveyslaitos selvitti kaksivuotisessa tutkimuksessaan eksoskeletonin selän kuormitusta vähentävää vaikutusta logistiikka-alan töihin kuuluvissa nostoissa ja siirroissa. Selvityksen tulokset yllättivät tutkijat.

–Oletimme, että ulkoisen tukirangoista olisi ollut enemmän hyötyä. Nykyisellään laite kuitenkin koettiin hankalaksi käyttää, ja siitä saatava hyöty jäi vähäiseksi, tutkimushankkeen vastuuhenkilö, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Juha Oksa kertoo.

Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla toteutetussa kenttätutkimuksessa neljästä työpisteestä ainoastaan yhdessä arvioitiin testattavan apuvälineen oikeasti auttavan. Tietyissä tilanteissa tukirangasta todettiin olevan jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Testattavan laitteiston arvioitiin soveltuvan parhaiten töihin, joissa on runsaasti etukumaria asentoja ja joissa käsitellään suhteellisen raskaita taakkoja. Laboratoriotutkimuksissa laite koettiin hyödyllisemmäksi kuin käytännössä.

–Pientä apua siitä näytti olevan tietyissä syöttö- ja luisutöissä. Kokonaistarkastelussa eksoskeleton kuitenkin lisäsi merkittävästi hartian alaosan, alaselän ja säären kuormitusta, Oksa kertoo.

Hankala puettavuus häiritsi

Keinotekoinen tukiranka on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi silloin, kun hankalat työasennot ovat toistuvia, ja vaativat nostamisen lisäksi kumartelua ja kyykistelyä. Selän avuksi tarkoitettu eksoskeleton puetaan päälle, jolloin se vähentää selkään kohdistuvaa painetta siirtämällä osan rasituksesta jaloille.

Testatun tukirangan ongelmana kuitenkin oli Oksan mukaan hankala puettavuus, kolmen kilon paino ja rakenteeseen kuuluvat ulkonevat osat, jotka häiritsivät liikkeitä ja siten työn tekoa.

– Selkäekson pukemiseen tarvittiin toisen apua. Ongelma korostui kentällä, joissa oli pakko käyttää olkaimia, jotta laite ei päässyt valumaan. Olkaimia piti osin kiristää selkäpuolelta, ja yksin se ei kerta kaikkiaan onnistunut.

Ulkoisesta tukirankaa olisi testikäyttäjien mielestä tarvittu aikaisemmassa vaiheessa kuin mitä se nyt alkoi toimia eli vasta noin 30 asteen kulmassa. Logistiikkatöissä ei tällaisia työasentoja juuri ole.

–Tuen ansiosta koehenkilöt uskalsivat kyllä kumartua syvemmälle kuin pelkästään omin voimin, mutta tuen merkitys ei mittauksissa enää näkynyt lihasten toiminnassa. Laitteesta olisi enemmän hyötyä, jos se tukisi selkää aikaisemmin. Parhaiten se soveltuu työolosuhteisiin, joissa on runsaasti etukumaria asentoja ja joissa käsitellään suhteellisen raskaita taakkoja, Oksa pohtii.

Muilta aloilta lupaavampia tuloksia

Tämänkertaisista tutkimustuloksista huolimatta Oksa uskoo ulkoisista tukirangoista olevan tulevaisuudessa apua työperäisten tuki- ja liikuntaelinongelmien vähentämisessä, kunhan laitteista saadaan kehitettyä helppokäyttöisempiä. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja rakennusalalla erilaisten tukirankojen käytöstä on Oksan mukaan saatu paljon myönteisempiä kokemuksia.

– Olemme mukana myös toisessa hankkeessa. Siinä tutkittava tukirankamalli on suunniteltu vähentämään selän rasitusta hoivatyössä, jossa on hankalaa nostamista ja kumarrellaan ja kurotellaan kädet ylhäällä. Saamme lopulliset tulokset vasta loppuvuodesta, mutta jo nyt vastaanotto näyttää selvästi positiivisemmalta. Testattava malli on muun muassa kevyempi ja helpompi pukea itse päälle.

Suomessa joka viides mies ja joka seitsemäs nainen tekee selkä kumarassa töitä 1–2 tuntia päivässä. Huomattava osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista johtuukin selkäsairauksista. Tietyissä töissä selkää kuormittavia toistoja ei kerta kaikkiaan voi välttää. Ongelmallisia aloja ovat muun muassa teollisuus, rakennusala ja logistiikka. Väärät nostotavat kostautuvat aikaa myöten.

–Eksoskeletonien hyödyllisyys olisi syytä arvioida uudelleen, kun niiden käytettävyyttä ja mekaniikkaa on kehitetty ensimmäisistä ja toisista prototyypeistä toimivampiin ratkaisuihin. Tässä vaiheessa nämä ovat vielä täsmälaitteita juuri tiettyyn työhön ja tehtävään. Näen näissä silti isoja mahdollisuuksia, etenkin tulevaisuudessa, Oksa sanoo.