Valta on mahdollisuus tehdä työyhteisölle hyvää tai pahaa

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Sami Turunen

Vallasta on totuttu puhumaan lähinnä silloin, kun arvostellaan vaikkapa poliittisia päätöksiä ja päättäjiä. Työpaikkojenkin arki on täynnä vallankäyttöä, mutta siellä vallasta vaietaan.

“Siitä, millaista valtaa itsellä on tai miten valtaa työyhteisössä käytetään, ei juuri puhuta. Halusin paneutua siihen, mistä vallassa oikeasti on kyse”, sanoo Sari Kuusela, jolta ilmestyy huhtikuun lopussa kirja ”Ota valta haltuun – vaikuttamisen taidot työyhteisössä”.

Kuusela on tehnyt aikoinaan väitöskirjan vallasta ja vuorovaikutuksesta, ja sen jälkeen vallan teema on ollut mukana kaikessa, mitä hän on kirjoittanut.

“Valtaan liittyy harha, että sitä on vain asemaan liittyen. Mutta meillä kaikilla on työtehtävän tai osaamisen antamaa valta sekä lisäksi sosiaalista eli käyttäytymisen valtaa. Sitä me kaikki käytämme aika reippaasti.”

Vallasta puhumista kursaillaan

Yhden määritelmän mukaan valta on oikeutta tai mahdollisuutta hallita tai päättää asioista. Se on myös kyky pakottaa toisia tekemään jotain.

“Siitä tulee myös negatiivinen käsitys pakkovallasta. Mutta yhtä hyvin se voi olla suostuttelua, houkuttelua ja sosiaalista painetta, mitä syntyy vaikkapa ryhmässä erilaisista tilanteista”, Kuusela sanoo.

“Hyvä valta ei ole mielivaltaa tai omien etujen ajamista. Valta on mahdollisuus tehdä hyvää ja valtaa voi käyttää kestävästi yhteiseksi hyväksi.”

Luontaisesti valtaa on johtajilla ja esimiehillä, jotka pystyvät tekemään merkittäviä päätöksiä. Mutta valtaa on muillakin. Ihmiset kuitenkin kursailevat sen myöntämistä.

“Kun haastattelin ihmisiä, joilla on asemansa pohjalta valtaa, kaikki olivat vähän sitä mieltä, että valta on enemmän vaikkapa toimitusjohtajalla tai yrityksen hallituksella. Se on kiinnostava ilmiö”, Kuusela sanoo.

“Jos esihenkilö sanoo, että haluaa johtaa hyvin, sitä pidetään hyvänä asiana. Mutta jos sanoo, että haluaa käyttää hyvin valtaa, sitä pidetään heti hieman outona.”

Valtatyhjiöt täyttyvät aina

Työpaikoilla pelataan usein erilaisia valtapelejä, ja se on kuluttavaa koko työyhteisölle.

“Pahimmillaan muut tekemiset jäävät syrjään, kun huomio menee siihen, miten pystyy saamaan itselleen jotain lisää tai estää toisia saamasta jotain.”

Osa valtapelejä ovat valtatyhjiöt. Niillä on aina tapana täyttyä. Jos johtaja ei käytä hänellä olevaa valtaa, sen voi ottaa ihminen, joka hyötyy itse tilanteesta eniten.

“Hän voi olla vuorovaikutustyyliltään sellainen, joka jatkuvasti näpäyttelee asioista, ei jätä muille tilaa, ei vastaa kysymyksiin. Silloin muiden on helpompi antaa periksi ja astua syrjään kuin ryhtyä voimia kuluttavaan taisteluun”, Kuusela havainnollistaa.

Jokainen meistä käyttää jonkinlaista valtaa myös arjessaan, kotona tai kaveriporukoissa.

Kuuselan kirjassa on esimerkkejä ja ratkaisuja vallankäytön erilaisiin tilanteisiin. Vaikka valta voi olla hankalakin asia, kirjan pohjavire on vahvasti positiivinen.

“Hyvä valta ei ole mielivaltaa tai omien etujen ajamista. Valta on mahdollisuus tehdä hyvää ja valtaa voi käyttää kestävästi yhteiseksi hyväksi.”

Valta on vaikuttamista

Jokainen meistä käyttää jonkinlaista valtaa myös arjessaan, kotona tai kaveriporukoissa. Kun tunnistaa omankin tapansa käyttää valtaa, löytää myös paremmat keinot vaikuttamiseen.

“Valta on positiivinen asia, jolla pääsee vaikuttamaan asioiden etenemiseen. Kirjassa onkin kyse siitä, miten kehittyä taitavaksi vaikuttajaksi.”

Kuusela sai kirjoittamisensa tueksi Työsuojelurahaston tietokirjastipendin.

“Stipendi tukee kirjoittamista taloudellisesti ja antaa kirjoittajalle luottamusta siihen, että aihe on tärkeä jonkun muunkin mielestä”, hän kiittelee.

“Ajattelen myös, että rahaston tuki antaa kirjalle tietynlaisen laatuleiman.”

Lisätietoa: Ota valta haltuun – vaikuttamisen taidot työyhteisössä

Sari Kuusela: Ota valta haltuun – vaikuttamisen taidot työyhteisössä. (Alma Insights)
https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/ota-valta-haltuun/5213105