GraniPelillä hiottiin työyhteisötaitoja Kauniaisissa

Perinteisten pelilautojen ohella GraniPeliä pelattiin myös etäyhteyksillä ja hybridimallilla. Peli toimi hyvin niinkin, kertoo Kauniaisten kaupungin henkilöstöjohtaja Ulla Palmroos.

Johtaminen | 11.8.2021

GraniPelillä hiottiin työyhteisötaitoja Kauniaisissa

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Liisa Takala

Vaikeista asioista keskustelu on työyhteisöissä taitolaji. Kauniaisissa otettiin avuksi pelilauta. Kaupunki hioi pelillisin keinoin työyhteisötaitoja koko henkilökuntansa voimin.

GraniPeli – GraniSpelet on tullut vuoden aikana tutuksi kaikille Kauniaisten kaupungin työntekijöille, aina suorittavan tason henkilökunnasta kaupunginjohtajaan asti. Liki 800 työntekijän voimin hiottiin työyhteisötaitoja työyksiköissä niin kasvokkain, virtuaalisesti kuin hybridimallilla.

Pelillisin keinoin haluttiin herättää keskustelua siitä, miten työyhteisössä toimitaan.

”Pelatessa syntyi erinomaista vuoropuhelua siitä, kuinka jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin, ja ratkaista itse esiin tulevia kysymyksiä ja haasteita”, kertoo Kauniaisten kaupungin henkilöstöjohtaja Ulla Palmroos.

”Työkykymalli ja toimintaohjeet ovat Kauniaisissa hyvin selkeät. Emme kuitenkaan tienneet, kuinka ne ovat jalkautuneet käytäntöön. GraniPeli antoi meille asiasta ajantasaisen tilannekuvan”, Palmroos lisää.

”Keskeisenä tavoitteenamme oli voimaannuttaa henkilöstö ottamaan itse vastuuta työyhteisötaitojen kehittämisestä aktiivisina toimijoina”.

Kauniainen toteutti GraniPelin yhdessä Muutostaito Oy:n konsulttien kanssa. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

”Keskeisenä tavoitteenamme oli voimaannuttaa henkilöstö ottamaan itse vastuuta työyhteisötaitojen kehittämisestä aktiivisina toimijoina. Otimme henkilöstön mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja he pääsivät vaikuttamaan GraniPelin avulla käsiteltäviin, työyhteisöä puhuttaviin teemoihin”, Palmroos sanoo.

Ei oikeita vastauksia, vaan oikeita kysymyksiä

GraniPelin säännöt ovat yksinkertaiset. Pelaajille esitetään työyhteisötaitoihin liittyviä kysymyksiä, joihin on aina neljä vastausvaihtoehtoa. Kunkin pelaajan on valittava mieluisin vastausvaihtoehto ja perusteltava kantansa. Lopuksi pelaajat päättävät yhdessä eri vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksen.

Oleellista pelissä on se, ettei siinä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Esimerkiksi työilmapiiriä koskeva kysymys ja vastausvaihtoehdot ovat:

Millaisella käytöksellä ja puheella työkavereiden kanssa pidän yllä yhteisöllistä, kannustavaa ja toisia arvostavaa ilmapiiriä työpaikalla?

a) Kuuntelen ja olen läsnä keskustelutilanteissa työkavereiden kanssa. Annan tilaa ja kunnioitan muiden mielipiteitä vaikka ajattelisin asioista toisin.

b) Luon puheillani ja tekemisilläni myönteistä tunnelmaa. Positiivisuus synnyttää hyvää ilmapiiriä ja keventää hankaliakin tilanteita.

c) En puhu pahaa toisista selän takana. Ilmaisen asioita rehellisesti ja avoimesti ilman negatiivisia ennakkoluuloja tai mielenilmaisuja.

d) Olen huomaavainen työkavereita kohtaan, en loukkaa toisia ja kohtelen kaikkia tasavertaisesti.

”Keskeistä on se, että kaikki vastausvaihtoehdot ovat kiusallisen hyviä, mutta pelissä ryhmän tai yksittäisten pelaajien on silti laitettava ne paremmuusjärjestykseen”, kertoo Kauniaisten kaupunkia pelillisen menetelmän käytössä valmentanut Muutostaito Oy:n seniorikonsultti Sabina Ågren-Hellman.

GraniPelissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia – vaan oikeita kysymyksiä.

”Peli synnyttää moniäänisyyttä ja herättää pelaajat huomaamaan kuinka erilaisista näkökulmista asioita voidaan tarkastella. GraniPeli ei ole oikeiden vastausten, vaan oikeiden kysymysten peli – ja turvallinen ympäristö hiljaisimmillekin avata suunsa”, Ågren-Hellman jatkaa.

Pelistä luotiin lennossa hybridimalli

Kehitystyön aluksi löydettiin 10 yhteistä teemaa, joita pelissä käsiteltäisiin. Muutostaito Oy:n konsultit tekivät Kauniaisille ehdotukset kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista, minkä jälkeen peli muokattiin yhdessä lopulliseen muotoonsa.

GraniPelin käyttö käynnistettiin esimiespeleillä, joissa esimiehet pääsivät itse kokeilemaan, kuinka pelillisyys toimii. Sabina Ågren-Hellman opasti esimiehiä pelin kulussa ja vetämään peliä omissa tiimeissään. Tämän jälkeen aloitettiin pelaaminen kullekin työyksikölle sopivassa aikataulussa.

Korona iski kehittämishankkeen kannalta pahaan aikaan, mutta kauniaislaiset eivät antaneet sen lannistaa.

”Alun perin ideana oli antaa koko henkilökunnan pelata GraniPeliä perinteisesti pelilautojen avulla. Olosuhteiden pakosta pelejä pelattiin myös etäyhteyksillä tai hybridimallilla, jossa osa työyksikön työntekijöistä tapasi kasvokkain ja lopputiimi osallistui etänä. Peli toimi hyvin näinkin”, Palmroos huomauttaa.

”Kauniaisille täytyy antaa isot propsit ketteryydestä, jolla koronan tuomiin haasteisiin mukauduttiin liki lennossa”, Ågren-Hellman kehuu.

GraniPeli loi turvallisen ympäristön, jossa hiljaisimmatkin pääsivät avaamaan suunsa, kertoo Muutostaito Oy:n seniorikonsultti Sabina Ågren-Hellman.

Kauniaisissa on myös työntekijöitä, jotka eivät puhu lainkaan Suomea. Hekin pääsivät pelaamaan työkavereiden toimiessa tulkkeina.

”Meillä on paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä esimerkiksi ruoka- ja puhdistuspalveluissa. GraniPeli toi hyvin esiin myös sen, millaisia kulttuurieroja voi olla ristiriitatilanteiden hoitamisessa”, Palmroos painottaa.

Hyvä vaihtoehto perinteiselle henkilöstökoulutukselle

Pelien jälkeen Muutostaito Oy toteutti esimiehille jälkipelityöpajan, jossa käytiin läpi onnistumiset ja opit, sekä jaettiin parhaita käytäntöjä. Peleistä̈ saatuja kokemuksia ja ideoita on myös käsitelty osana Kauniaisten kaupungin omaa esimiesfoorumia.

Palmroos sanoo olevansa hyvin tyytyväinen GraniPelin vaikuttavuuteen. Pelaaminen kannusti työntekijöitä tuomaan rohkeasti erilaisia näkemyksiä yhteiseen pohdintaan, ja myös palaamaan niihin myöhemmin palavereissa.

”Pelillisyys ja keskustelut saivat valtavan hyvää palautetta koko työyhteisöltä. Esimiesten mielestä menetelmää oli helppo käyttää. Erityisesti siitä tuli kiitosta, että vaikeistakin teemoista oli helpompi keskustella”, hän toteaa.

Palmroos ja Ågren-Hellman kertovat monen muunkin kunnan hyödyntäneen onnistuneesti pelillisiä menetelmiä. Esimerkiksi Kirkkonummella ja Keravalla on kummassakin käytetty strategiapeliä kunnan strategian jalkauttamisen tukena.

”Pelillisyys ja keskustelut saivat valtavan hyvää palautetta koko työyhteisöltä”.

”Pelillisiä menetelmiä on käytetty Suomessa jo 1990-luvun lopulta lähtien, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana niiden suosio selvästi kasvanut. Sana kiirii ja organisaatioiden hyvät kokemukset rohkaisevat muitakin kokeilemaan.
Kauniaisten kaupunki osoitti omalla esimerkillään sen, että kehitystyötä voidaan toteuttaa pelillisin keinoin pandemiasta ja rajoitteista huolimatta”, Ågren-Hellman korostaa.

”Uskon pelillisten menetelmien toimivan mainiosti monenlaisissa kehityshankkeissa ja erilaisissa työyhteisöissä. Meidän kokemuksemme oli erinomainen. GraniPeli oli hyvä vaihtoehto perinteiselle henkilöstökoulutukselle. Harvoin saa koko henkilökunnan mukaan näin osallistavaan ja avoimeen työyhteisön ja toimintakulttuurin kehitystyöhön”, Palmroos sanoo.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl