Hiipuuko työturvallisuuden taso, kun työvuoro kestää 12 tuntia?

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Tomi Kanervan vetämässä tutkimuksessa selvitettiin turvallisuuskäyttäytymistä 12 tunnin työvuorojen aikana sekä sen yhteyksiä vireyteen, stressiin ja palautumiseen. Lisäksi selvitettiin työvuoroihin liittyvää väsymysriskiä työmatkaliikenteessä ja yhteyksiä työturvallisuuteen sekä altistumiseen kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille.

Työturvallisuus | 11.8.2022

Hiipuuko työturvallisuuden taso, kun työvuoro kestää 12 tuntia?

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Anu Pynnönen

Työterveyslaitos selvitti tutkimuksessaan kahden teollisuusyrityksen työntekijöiden turvallisuuskäyttäytymisen, vireyden ja työympäristöaltisteiden yhteyksiä 12 tunnin työvuorojen aikana.

Kaivostoiminnassa työturvallisuus on yksi toiminnan kulmakivistä. Koneet ovat jättimäisiä ja työssä käsitellään vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja. Sekä heillä että kevytmetallipakkauksia valmistavassa yrityksessä toimintaa ohjaavat liiketoiminnan eettiset ohjeet, johon sisältyvät myös tiukat turvallisuussäännöt. Molemmissa yrityksissä töitä tehdään kellon ympäri.

Terrafame ja Ball Beverage Packaging osallistuivat Työterveyslaitoksen tutkimushankkeeseen nimeltä Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin työvuoroissa – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet. Siinä tutkittiin 12 tunnin kaksivuorotyön vaikutuksia turvallisuuteen. Tutkimusaineistot perustuivat 106 työntekijän webpropol-vastauksiin, työssä ja vapaalla suoritettuihin monipuolisiin kenttämittauksiin, yhteisiin työpajoihin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Tutkimustulos oli yllättävän selkeä

– Tulos oli selkeä. Kahdentoista tunnin vuorolla työntekijöiden väsymys ja stressi tai muut kuormitustekijät eivät olleet niin voimakkaita, että olisi havaittu mitään turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavaa tekijää, kertoo hankkeen vetäjä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Tomi Kanerva.

”Kahdentoista tunnin vuorolla työntekijöiden väsymys ja stressi tai muut kuormitustekijät eivät olleet niin voimakkaita, että olisi havaittu mitään turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavaa tekijää.”

Käytännössä työvuoro käsitti ensin kaksi aamuvuoroa (esim. klo 7–19), sitten kaksi yövuoroa (klo 19–7) ja sen jälkeen oli kuusi vapaapäivää.

– Kävi ilmi, että työntekijöiden vireys ja jaksaminen palautuivat lepojaksoilla ja vapaapäivillä niin hyvin, että ne ovat varsin hyvällä tasolla tällä vuorojärjestelmällä, etenkin verrattuna muihin perinteisempiin kuten kolmivuoroon, Kanerva kertoo.

– Selvitimme myös altistumisia. Fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden altistumisen hallinnassa käytettävien suojainten käytön puutteiden tai haasteiden yhteyttä vireyteen tai palautumiseen ei myöskään tunnistettu.

Kanerva huomauttaa kuitenkin, että toteutunut turvallisuus perustui paljon myös siihen, että molemmilla yrityksillä turvallisuusasiat oli jo lähtökohtaisesti hoidettu hyvin huolellisesti.

Hankkeen kenttämittaukset kattoivat kaksi vuorokiertoa, jotka tehtiin työvuorojen aikana, työmatkojen jälkeen, ennen nukkumaan menoa ja heräämisen jälkeen. Tutkittavat arvioivat omaa vireyttä ja stressitasoaan sekä suorittivat valppaustehtävän. Unta ja palautumista he arvioivat sähköisellä päiväkirjalla, samoin työmatka-ajojen aikaista vireyttä.

Työmatkaturvallisuuteen kiinnitettävä huomiota

Tutkimuksessa selvitettiin myös 12 tunnin työvuoroihin liittyvää väsymysriskiä työmatkaliikenteessä.

– Tutkittavat kohteet sijaitsivat sellaisella alueella, että työmatka edellytti monella tutkituista omalla autolla ajoa puolesta tunnista tuntiin. Työvuoron päätyttyä ajaessa moni tunnisti väsymystä, joten asiaan on tärkeää kiinnittää huomiota ja etsiä hyviä toimintatapoja turvallisuuden varmistamiseksi.

Molemmilla työpaikoilla työmatkaväsymystä oli pohdittukin, tehty vinkkilistoja ja etsitty kirjoja aiheesta. Myös työntekijät olivat keskenään pohtineet asiaa.

– Virkistävinä keinona nostettiin esiin esimerkiksi suihku ennen töistä lähtöä, kevyt syöminen ja juominen ja ikkunan availu automatkalla. Tässä on hyvä huomata, että keinot ovat yksilökohtaisia. Jollekin toiselle syöminen ja juominen pitää energiatasot korkealla, joku saattoi kokea syömisen vain väsyttävän lisää, Kanerva täsmentää.

”Virkistävinä keinona nostettiin esiin esimerkiksi suihku ennen töistä lähtöä, kevyt syöminen ja juominen ja ikkunan availu automatkalla.”

Yhtenä hyvänä keinona työmatkaväsymyksen selättämiseen pidettiin kimppakyytien mahdollisuutta, jolloin ajoa voi jakaa eri kuljettajien kesken. Tällaisia järjestelyjä olikin käytössä useilla työntekijöillä. Kaksivuorojärjestelmän yhtenä hyvänä puolena pidettiin sitä, että työmatkojen kokonaismäärä on pienempi verrattuna ”tavallisiin” vuoroihin.

– Työpajoissa oli keskustelua myös siitä, että saisiko työajalla oikeasti ottaa pienet nokoset tai viimeistään vuoron jälkeen, jos niin haluaa. Toisaalta monella on vuoron päätteeksi kiire kotiin, niin unet jäävät ottamatta vaikka siihen olisikin varattu mahdollisuus, Kanerva pohtii.

Altistumista kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille tarkasteltiin yrityksissä taustatietoselvitysten sekä työpaikkakäynneillä tehtävien mittausten ja havainnointien avulla. Kuulonsuojaimen käytön seurantaa ja melutilanteiden tarkasteluja varten hankkeessa kehitettiin ja rakennettiin kuulonsuojainsensorilaite. Lisäksi tehtiin melualtistus- ja videomonitorointimittauksia.

Osallistava kehittäminen motivoi kaikkia

– Työpajoihin osallistuivat tutkimusryhmän, työnantajan ja työterveyshuollon edustajat sekä useat työntekijät. Niissä katsoimme kenttätutkimusten ja kyselyjen tuloksia, keskustelimme niistä ja keräsimme kokemuksia. Työntekijät pääsivät kertomaan tarkemmin, miten olivat asiat kokeneet ja itse ideoimaan, miten haastavia tilanteita voitaisiin kehittää.

Keskusteluissa syntyi hyviä ideoita asioiden parantamiseksi ja usein kävi ilmi, että työntekijät olivat aiemminkin jutelleet näistä asioista työntekijöiden kesken, ei välttämättä mitenkään organisoidusti. Kannustimme kaikkia jatkamaan kehittämistoimintaa myös hankkeen jälkeen.

”Eräs työntekijä kertoi tehneensä myös toisenlaista työvuorojärjestelmää urallaan ja oli ehdottomasti tämän kahdentoista tunnin kaksivuorojärjestelmän kannalla.”

Työntekijöiden tyytyväisyyttä 12-tuntiseen kaksivuorojärjestelmään ei tutkittu tai erikseen kysytty, mutta etenkin työpajoissa Kanervan mukaan tuli esiin se, että työntekijät olivat vuorojärjestelmään hyvin tyytyväisiä.

– Eräs työntekijä kertoi tehneensä myös toisenlaista työvuorojärjestelmää urallaan ja oli ehdottomasti tämän kahdentoista tunnin kaksivuorojärjestelmän kannalla. Myös ne, joilla oli kokemusta vain tästä vuorojärjestelmästä, olivat tyytyväisiä eivätkä haluaisi edes kokeilla muita vuorojärjestelmiä.

Suositukset työpaikoille

Hankkeen tulosten ja kirjallisuuskatsauksen perusteella koottiin suositukset työpaikoille, joissa tehdään vähintään 9 tunnin työvuoroja.
1. Kerätkää systemaattisesti tietoa työvuoron keston yhteydestä turvallisuuskäyttäytymiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin, läheltä piti -tilanteisiin ja työtapaturmiin.
2. Kartoittakaa työntekijöiden omia havaintoja ja käsityksiä työvuoron keston yhteydestä työturvallisuuteen ja ottakaa työntekijät mukaan työturvallisuuden kehittämiseen.
3. Huolehtikaa pitkiä työvuoroja käytettäessä työvuorojen väliin jäävän ajan (≥ 11 t), peräkkäisten työvuorojen (enintään 5) ja yövuorojen (enintään 2) lukumäärän sekä työvuorojen kiertosuunnan (myötäpäivään), ergonomiasta. Kiinnittäkää huomiota myös väsymysriskiin yövuorosta kotiin ajettaessa järjestämällä aiheesta koulutuksia ja tila nokosten ottamista varten.
4. Korjatkaa tarvittaessa kemiallisten altisteiden työhygieeniset raja-arvot suhteessa työvuoron tai keskimääräiseen työviikon kestoon altisteen vaikutustavat ja puoliintumisaika huomioiden.
5. Päivittäkää meluasetus (85/2006) ja/tai sen soveltamisohjeet huomioiden pidempiä työvuoroja sisältävät työaikamallit.

Lisätietoa:
Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin työvuoroissa – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet.

Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä: Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa (julkari.fi)

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl