Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin työvuoroissa – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet

Tiivistelmä

Unen ja vireyden vaikutuksia turvallisuuskäyttäytymiseen tai pitkien työvuorojen vaikutuksia altistumisprofiiliin on toistaiseksi tutkittu vähän. Erityisesti näiden eri tekijöiden yhtäaikainen mittaaminen on uutta. Turvallisuuskäyttäytymisen tarkastelu suojainten käytön, vaaratilanteiden ja työtapaturmien sekä työmatkaliikenteen väsymysriskin avulla mahdollistaa kattavan kuvan työturvallisuudesta pitkissä työvuoroissa. Tavoitteena on tutkia a) turvallisuuskäyttäytymistä ja sen yhteyksiä vireyteen ja edeltävään uneen sekä b) väsymysriskiä työmatkaliikenteessä 12 tunnin työvuorojen yhteydessä. Lisäksi kehittämisosassa laadimme hankkeen tulosten perusteella suositukset a) turvallisuuskäyttäytymisen tukemiseksi pitkien työvuorojen aikana sekä b) väsymysriskin hallitsemiseksi työmatkaliikenteessä pitkien työvuorojen yhteydessä. Lisäksi tuotamme kirjallisuuden perusteella suositukset työhygieenisten raja-arvojen soveltamiseen 10 ja 12 tunnin työvuoroissa. Tutkittavia ovat Terrafamen ja Ball Beverage Packaging noin 480 12-tunnin vuorojärjestelmää ja Terrafamen noin 60 keskeytymätöntä 10-tunnin 2-vuorojärjestelmää tekevää työntekijää, joilta kootaan työnantajien tiedot sairauspoissaoloista, työtapaturmista ja läheltä piti-tilanteista ja joista 70 kutsutaan tarkempiin kenttämittauksiin. Tutkimustietoa tullaan hyödyntämään hankkeessa toteutettavassa verkkomateriaalissa, joka kehitetään tukemaan vireyttä ja työturvallisuutta pitkissä työvuoroissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tomi Kanerva

Tiedote

Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä

Tiivistelmä

Tässä hankkeessa tutkittiin 12 tunnin kaksivuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen ja sen hallintaan kahdessa teollisuuden yrityksessä. Tavoitteena oli selvittää turvallisuuskäyttäytymistä 12 tunnin työvuorojen aikana sekä sen yhteyksiä vireyteen, stressiin ja palautumiseen. Toisena tavoitteena oli selvittää 12 tunnin työvuoroihin liittyvää väsymysriskiä työmatkaliikenteessä. Lisäksi selvitettiin 12 tunnin kaksivuorojärjestelmän yhteyksiä altistumiseen ja altistumisen hallintaan kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille. Altisteille asetettujen raja-arvojen soveltuvuutta pitkiin työvuoroihin tarkasteltiin.

Lähtökohdat

Unen ja vireyden vaikutuksia turvallisuuskäyttäytymiseen tai pitkien työvuorojen vaikutuksia altistumisprofiiliin on toistaiseksi tutkittu vähän. Erityisesti näiden eri tekijöiden yhtäaikainen mittaaminen on uutta. Turvallisuuskäyttäytymisen tarkastelu suojainten käytön, vaaratilanteiden ja työtapaturmien sekä työmatkaliikenteen väsymysriskin avulla mahdollistaa kattavan kuvan työturvallisuudesta pitkissä työvuoroissa.

Aineisto

Hankkeessa kerätyt aineistot perustuivat kyselyihin, työssä ja vapaalla suoritettuihin kenttämittauksiin ja työpajoihin sekä kirjallisuuskatsaukseen raja-arvojen soveltamisesta. Kenttämittauksissa arvioitiin vireyttä, stressiä ja palautumista sekä selvitettiin altistumista. Turvallisuuskyselyt lähetettiin kenttämittauksiin osallistuneille työntekijöille. Mittausten ja kyselyiden tuloksia käsiteltiin ryhmämuotoisissa työpajoissa molemmissa yrityksissä.

Menetelmät

Uni- ja vireysmittauksita tehtiin mobiilipäiväkirjalla, jossa esim.vireyttä seurattiin Karolinska Sleepiness Scale -menetelmällä, joka soveltuu hyvin sähköiseen päiväkirjaan. Työturvallisuuden kyselyt molemmille yrityksille tehtiin Webropol-kyselynä ja toteutettiin strukturoituna neljän tai viidenpisteen Likert-asteikolla. Altistumista tarkasteltiin työhygieenisin menetelmin ja kirjallisuudesta. Näiden kaikkien tutkimuksien tuloksia yhdistettiin osallistavaan työpajakehittämiseen yrityksissä.

Tulokset ja johtopäätökset

Pitkien työvuorojen aikana koettu väsymys tai stressi eivät olleet niin voimakkaita, että ne merkittävästi heikentäisivät turvallisuuskäyttäytymistä. Työmatkojen turvallisuuteen kiinnitettävä huomiota. Altistumisen hallinnassa käytettävien suojainten käytön puutteiden tai haasteiden yhteyttä vireyteen tai palautumiseen ei tunnistettu. Altistumisen arvioinnissa ja hallinnassa huomioitava työvuoron piteneminen altisteilla, joiden vaikutukset riippuvat altistumisesta yksittäisen työvuoron aikana.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Unen ja vireyden vaikutuksia työturvallisuuskäyttäytymiseen (ml. suojainten käyttö) ja toisaalta pitkien työvuorojen vaikutuksia altistumisprofiiliin on toistaiseksi tutkittu vähän. Erityisesti näiden eri tekijöiden yhtäaikainen mittaaminen ja altistumisprofiilin tunnistaminen pitkissä vuoroissa on uutta.
Tulosten perusteella laadittujen suosituksien avulla voidaan tukea työturvallisuuden hallintaa pitkiin työvuoroihin liittyen.

Aineisto

Tomi Kanerva, Ville Hyvärinen, Tuula Räsänen, Mikael Sallinen, Piia Taxell, Jussi Virkkala. Työterveyslaitos. Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa. Loppuraportti. 2022.
ISBN 978-952-391-013-3 (nid.)
ISBN 978-952-391-014-0 (PDF)
Avaa