Hyvä esimiessuhde johtaa työn imuun

Esimiessuhteet, työntekijän ponnistelut ja työntekijän saamat palkkiot ovat Jussi Tanskasen johtamisen alan väitöskirjan tutkimuskohteita.

Työhyvinvointi | 4.2.2019

Hyvä esimiessuhde johtaa työn imuun

Teksti: Hannu Kaskinen

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Lähiesimiehen ja alaisen suhteet vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin ja motivaatioon. Tärkeitä ovat myös riittävä palkitseminen ja työn haasteet.

Näin päättelee väitöskirjatutkija Jussi Tanskanen, joka tutkii lähiesimiehen ja alaisen kaksisuuntaista yhteyttä (LMX, Leader–Member Exchange). LMX on yhteydessä sekä työn imuun että työssä suoriutumisen kohenemiseen.

Onnistuva esimies voimaannuttaa

Kun lähiesimies onnistuu johtamisessa, jo se toimii työntekijän voimavarana. Hyvä suhde varmentaa työntekijän työssä pärjäämistä, mikä kasvattaa työhyvinvointia. Tästä seuraa polku työn imuun.

– Aiemmin työhyvinvointi pelkistettiin paljolti työpahoinvoinnin puutteeksi. Työn imu -termi käänsi näkökulman myönteiseksi: On kiva lähteä töihin vihellellen, Tanskanen selventää.

Hän tarkastelee työn imua työn vaatimusten ja työn voimavarojen näkökulmista.

Palkkio voi sisältää rahan lisäksi myös työssä koettua arvostusta ja työpaikan varmuutta.

Tutkittavina ovat myös työntekijän ponnistelut ja työntekijän saamat palkkiot. Palkkio voi sisältää rahan lisäksi myös työssä koettua arvostusta ja työpaikan varmuutta.

– Hyvä LMX-suhde lisää työntekijän saamia palkkioita, jotka edelleen parantavat ponnistelujen ja palkkioiden suhdetta. Tämä kaikki edistää työhyvinvointia, Tanskanen kiteyttää.

Tanskanen tutki työn imun kolmea ulottuvuutta: omistautumista, tarmokkuutta ja uppoutumista. Hän havaitsi, että LMX-suhde vaikuttaa suoraan näihin kaikkiin ulottuvuuksiin.

Vahva esimies–alaissuhde johtaa työntekijöitä uppoutumaan työhönsä, ja samalla työntekijä tuntee itsensä energiseksi ja omistautuu työlleen. Tanskanen sanoo asian mahdolliseksi kääntöpuoleksi liiallisen työhön uppoutumisen, joka voi heikentää yleistä elämänlaatua.

Jussi Tanskasen kaksi väitöstilaisuutta sattunevat lähekkäin, ilmeisesti ensi vuonna. Tulevaa tuplatohtoria kiinnostaa yliopistollinen tutkimustyö myös jatkossa.
Jussi Tanskasen kaksi väitöstilaisuutta sattunevat lähekkäin, ilmeisesti ensi vuonna. Tulevaa tuplatohtoria kiinnostaa yliopistollinen tutkimustyö myös jatkossa.

Vahva pari: ponnistelut ja palkkiot

Tanskanen löysi mekanismin, joka selittää LMX:n ja työn imun yhteyttä. Hän osoittaa, että hyvät esimiehen ja alaisen suhteet ovat yhteydessä työntekijöiden alhaisiin ponnistelukokemuksiin ja arvioon suurista saaduista palkkioista. Työntekijä siis tuntee saavansa reilun korvauksen kohtalaisella työnteolla.

– Läheisessä suhteessa esimies voi esimerkiksi kehua työntekijää runsaasti, jolloin työntekijän kokemus arvostuksen saamisesta vahvistuu, Tanskanen konkretisoi.

LMX:n ja työn imun yhteys kohenee, kun palkkiot lisäävät työnteossa omistautumista, tarmokkuutta ja uppoutumista – eli kaikkia kolmea Tanskasen tutkimaa työn imun ulottuvuutta.

Työntekijän isot ponnistelut voivat vähentää tarmokkuutta, toisaalta ponnistelut lisäävät työhön uppoutumisen tunnetta.

Hyvät esimiehen ja alaisen suhteet ovat yhteydessä työntekijöiden alhaisiin ponnistelukokemuksiin ja arvioon suurista saaduista palkkioista.

Tuleva tuplatohtori

Tutkimustaan varten Jussi Tanskanen analysoi ison 1 701 suomalaisvastaajan tilastoaineiston monitasomallinnuksella. Hän arvioi, että nämä palvelusektorin tulokset ovat yleistettävissä, sillä kyse on ihmisdynamiikasta ja johtamistavoista.

Aineisto on kerätty Työsuojelurahaston tukemassa lähijohtamisen Läike-tutkimushankkeessa (TSR 110314).

Tanskanen tekee peräti kahta englanninkielistä artikkeliväitöskirjaa. LMX:n ja työn imun yhteyksiä Tanskanen tutkii Vaasan yliopistossa, jonne valmistuu johtamisen väitöskirja. Työsuojelurahasto on tukenut sen tekemistä tutkijastipendillä.

Jyväskylän yliopistoon Tanskanen tekee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa, jonka aiheena ovat käyräviivaisten yhteyksien tutkimusmenetelmät.

Tanskanen selventää, että suoraviivainen määrällisten menetelmien käyttäjä voisi päätellä, että hampurilaisten syöminen lisää aina onnellisuutta. Käyräviivaisten yhteyksien taitaja taas huomaisi, että vaikkapa viidennen hampurilaisen jälkeen onnellisuus ei enää kasva.

Määrällisten menetelmien osaamistaan Tanskanen on jo hyödyntänyt muun muassa ulkomaille töihin lähteneiden ja ulkomaille lähetettyjen sekä yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytyneiden tutkimuksissa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl