Kasvaneen organisaation ja yritysostojen takia on tärkeää luoda selkeää ja yhtenäistä johtamiskulttuuria, sanoo Sanoma Media Finlandin HRD Lead Hanna Myllymaa.
Johtaminen | 10.11.2022Kehityshanke monen konsultin kärjellä
Teksti: Sami Turunen
Kuva: Sami Turunen
Miten onnistuu työpaikan kehityshanke, jos sitä on tekemässä kokonainen parvi konsultteja? Hyvin, todistaa Sanoma Media Finlandin kokemus.
Sanoma Media Finlandin kehityshankkeella lähdettiin rakentamaan ja parantamaan yhtenäistä johtamiskulttuuria. Yrityksessä oli tehty johtamislupaukset, joissa korostettiin ihmisten kohtaamista ja arvostamista sekä sitä, millaisella asenteella työpaikalle tullaan ja siellä ollaan.
Näitä lupauksia haluttiin konkretisoida esihenkilöille ja kaikille sanomalaisille.
”Johtamiskulttuuria haluttiin viedä myös valmentavampaan suuntaan. Kehittämistoimia on tehty paljon, ja halusimme edelleen lisätä tietoisuutta hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä asioista. Tavoitteena oli, että sanomalaiset saavat työkaluja huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja että yrityksen kulttuuri tukee sitä”, sanoo Sanoma Media Finlandin HRD Lead Hanna Myllymaa.
Myös työkuorma on ollut henkilöstöllä kohtalaisen kova, ja sen hallintaan haluttiin lisää tukea.
”Johtamiskulttuuria haluttiin viedä myös valmentavampaan suuntaan.”
Sanoma Media Finlandissa on töissä pari tuhatta ihmistä. Organisaatio on kasvanut myös yritysostojen kautta.
”Kaikki työntekijät eivät työskentele edes samassa rakennuksessa ja etätyö tuo omat haasteensa. Siksi yhtenäisen työkulttuurin luominen on tarpeen.”
Katse samaan maaliin
Hanketta vietiin eteenpäin hieman epätyypillisellä tavalla – sitä tehtiin yhteistyössä useamman asiantuntijatahon kanssa. Mukana olivat organisaatioita ja ihmisten hyvinvointia kehittävät Heltti ja IhanaElo, työeläkeyhtiö Varma sekä viestinnän ja johtamisen konsulttitalot Miltton sekä Verona Consulting.
”Hankkeessa oli niin monta eri osa-aluetta, että harva olisi kaikkiin osaamisalueisiin pätevä. Siksi kuhunkin osa-alueeseen haettiin parhaat osaajat”, Myllymaa sanoo.
”Hankkeessa oli niin monta eri osa-aluetta, että harva olisi kaikkiin osaamisalueisiin pätevä. Siksi kuhunkin osa-alueeseen haettiin parhaat osaajat”.
IhanaElon hyvinvointivalmentaja ja -kouluttaja Alisa Yli-Villamo oli hankkeessa mukana alusta asti. Hän toimi konsulttiverkoston koordinaattorina ja Myllymaan aisaparina.
”Tietenkin alussa oli säätämistä, että saatiin kaikki osapuolet mukaan ja osaksi hanketta. Mutta jo lähtökohta oli tosi positiivinen joka puolella”, hän sanoo.
”Kaikki ymmärsivät, että ei mennä erillisissä siiloissa, vaan otetaan paras irti meistä kaikista, jotta hankkeesta on Sanomille todella hyötyä. Kaikki innostuivat ajatuksesta alusta asti. Yhtään ei kisailtu, mikä on kenenkin tontti, vaan mietittiin, miten saadaan paras tulos.”
Virtuaalisuus toimi työpajoissa
Hankkeen aikana järjestettiin erilaisia työpajoja niin esihenkilölle ja johdolle kuin asiantuntijoillekin. Yli 70 työpajaan osallistui yhteensä noin 400 sanomalaista.
Miltton vastasi esihenkilöstön johtamislupaus-työpajoista. Korona-aikana pajat toteutettiin virtuaalisesti Zoomin kautta.
”Kerran kvartaalissa oli kolmen tunnin tapaaminen, joka oli rakennettu vain yhden johtamislupauksen ympärille kerrallaan. Tehtävä oli aina nostaa tietoisuuteen mitä kukin lupaus tarkoittaa arjen johtamistilanteissa”, kertoo valmentaja Esa Pamppunen Milttonilta.
Tapaamisille luotiin tiukka konsepti, jossa oli tutkimustietoon perustuvia alustuksia, sanomalaisten omia puheenvuoroja ja ennen kaikkea osallistujien harjoituksia vaihtuvilla kokoonpanoilla – välillä hyvinkin vauhdikkaasti.
”Se ei vielä muuta sanomalaisten kokemusta paremmasta johtamisesta, jos 200 esihenkilöä roikkuu Zoomissa. Siksi mukana oli myös treenejä arjen johtamistilanteissa, joissa teoria muuttuu käytännöksi”, Pamppunen kuvaa.
Vaikka isot virtuaalitapahtumat aluksi epäilyttivät, ne osoittautuivat toimivaksi ratkaisuksi.
”Virtuaalisuus mahdollistaa monipuoliset kokoonpanot ja tasavertaistaa osallisuuden kokemusta.”
”Jos kaikki olisi tehty face to face, olisimmeko saaneet jotain lisää? Olen jo sitä mieltä, että virtuaalisesti saatiin jopa enemmän aikaan. Virtuaalisuus mahdollistaa monipuoliset kokoonpanot ja tasavertaistaa osallisuuden kokemusta. Ne, jotka ovat livenä enemmän äänessä, joutuivat antamaan tilaa toisille, ja hiljaisemmat pystyivät saamaan enemmän omia ajatuksiaan julki.”
Yhdessä saa enemmän
Hankkeen myötä johtamisen lupaukset ovat nyt kaikilla sanomalaisilla tiedossa ja käytössä.
”Syntyi työhyvinvointiin liittyvä verkosto, jolla on osaamista tukea eri yksiköissä hyvinvoinnillisia tarpeita. Jatkossakin on tarkoitus järjestää esihenkilöiden valmennustilaisuuksia sekä kaikille suunnattuja työpajoja”, Hanna Myllymaa sanoo.
”Syntyi työhyvinvointiin liittyvä verkosto, jolla on osaamista tukea eri yksiköissä hyvinvoinnillisia tarpeita.”
Hanke myös jatkuu kakkosvaiheeseen. Sen tavoitteena on kehittää edelleen hyvinvointiverkostoa sekä vahvistaa hyvinvointia tukevaa viestintää.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli Myllymaan mukaan sujuvaa.
”Minulla oli toimintatavasta aiempia hyviä kokemuksia, joten tähän oli helppoa uskaltautua. Myös konsulttitaloilla on harvoin tilaisuuksia sparrailla ja jutella asioista keskenään.”
Kun jokainen toi mukaan omaa ammattitaitoaan, saatiin aikaan enemmän kuin mitä olisi saatu yksittäisen konsultin kanssa. Asioita pystyttiin viemään eteenpäin myös talon sisällä laajemmin kuin yksittäisen ihmisen kanssa olisi onnistunut.
”Meillä on erilaisia työntekijäryhmiä journalisteista lehtipainojen työntekijöihin, joten erilaisia lähestymistapoja tarvittiin.”
Sanoman hanke toteutettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella. Työsuojelurahastosta tuli muutenkin apua hankkeen ajan.
”Mikael Saarinen on vankka työelämän osaaja ja pystyy aina haastamaan, kyseenalaistamaan ja sparrailemaan erilaisissa valinnoissa.”
Työhyvinvointia intohimolla
Ison verkoston yhteinen tekeminen oli Alisa Yli-Villamonkin mielestä hieno tapa tehdä, mutta myös hieno tapa oppia.
”Vieläkin enemmän olisi voinut vielä tehdä asioita yhdessä ventiloiden, mutta kun budjetti on rajallinen, tekemistäkin piti jollain tapaa rajata. Kaiken kaikkiaan yhdessä reflektointi oli älyttömän hauskaa ja voimaannuttavaa.”
Milttonin Esa Pamppunen sanoo, että yhteistyö sujui hyvin, mutta aina voi ja pitää parantaa.
”Ehkä vielä enemmän olisi voinut kirkastaa kokonaiskuvaa, mitä kokonaisuudella tavoitellaan. Vaikka hankekuvauksessa se on itsestään selvää, sitä voi aina matkan varrella tarkentaa.”
”Matkan aikana vahvistui koko ajan se, että mukana olevat ihmiset tekevät asioita työhyvinvoinnin eteen suurella sydämellä ja toisiltaan vilpittömästi oppien.”
Sekä Yli-Villamo että Pamppunen mainitsevat hankkeen yhteydessä sanan intohimo.
”Matkan aikana vahvistui koko ajan se, että mukana olevat ihmiset tekevät asioita työhyvinvoinnin eteen suurella sydämellä ja toisiltaan vilpittömästi oppien”, sanoo Yli-Villamo.
Hankkeessa olivat mukana myös:
Heltti Oy. Työterveyspsykologi Tanja Lappi.
IhanaElo Oy. Henkilöstöjohtamisen ammattilainen Ulla Heikkilä.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Työkykyjohtamisen asiantuntija Jaana Ahervuo.
Miltton Oy. Valmentaja Rina Siren.
Verona Consulting Oy. Konsultti Saara Karhula.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 7 kpl