Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Liisa Takala, Shutterstock

Kun tilaat taksin, aterian kotiovelle, käännöspalveluja ja it-tukea, tai etsit lentoja ja yöpymispaikkaa, hyvin suurella todennäköisyydellä käytät alustapalveluja. Yhä useammalle alalle kehitetään tekoälypohjaisia alustoja, joilla halukkaat voivat maksusta tarjota palvelujaan.

Mutta millaista työ alustatyöläisenä on ja miten teknologia siihen vaikuttaa? Entä miten alustatyötä johdetaan? Nämä kysymykset alkoivat mietityttää Haaga-Helian Senior Lecturer Aarni Tuomea, joka on itsekin toiminut ravintola-alalla. Yhteistyössä yliopettaja Mário Passos Ascençãon kanssa syntyi tutkimushanke nimeltä AlgoAmmatti – Algoritminen johtaminen ja ammatillinen kasvu alustataloudessa.

Käyttäjäneuvostot parantamaan työn läpinäkyvyyttä

– Alustataloudessa tekninen alusta säätelee palveluiden tarjontaa, asiakkaiden ja palveluntarjoajan kohtaamista sekä varsin pitkälle sitä, miten työsuoritteita kohdennetaan ja miten niitä arvioidaan. Palveluntarjoajat voivat yrittää nostaa omaa arvostustaan esimerkiksi tarjouksilla, lisäpalveluilla, hinnalla tai nopeudella. Tyypillistä kuitenkin on, että tekoälypohjaiset järjestelmät algoritmeineen toimivat taustalla siten, ettei alustatyöläinen näe niitä, eikä voi vaikuttaa siihen, miten ne toimivat, Tuomi kertoo.

Tutkimuksen tärkeimmäksi havainnoksi nousi tarve toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseen alustatyöläisten näkökulmasta. Keinona tähän tutkijat ehdottavat alustan käyttäjistä ja muista toimijoista koostuvia käyttäjäneuvostoja.

Tutkimuksen tärkeimmäksi havainnoksi nousi tarve toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseen alustatyöläisten näkökulmasta.

– Viime vuosina deliberatiivinen demokratia eli keskusteleva demokratia on ollut esillä monissa yhteyksissä. Ennen kuin päätöksiä tehdään, kysytään kansalaisilta, mihin suuntaan asioita pitäisi kehittää. Pienellä porukalla sitten pohditaan yksityiskohtia syvällisemmin. Tämä sama ajatus voisi toimia myös alustoilla: alustapalveluiden sidosryhmistä kerättäisiin päätöksentekoa tukeva elin. Ne olisivat demokraattinen tapa tuoda alustatyöläiset saman pöydän ääreen ja tarjoaisivat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten asiat tehdään, Tuomi visioi.

Jotta neuvostot olisivat aidosti merkityksellisiä, niiden toiminta tulisi suunnitella läpinäkyväksi ja systemaattiseksi. Kaikille tulisi olla selvää, kuinka usein kokoonnutaan yhteen ja mitä käyttäjäneuvostoissa tehdään. Sillä tulisi myös olla aitoa valtaa päätöksenteossa.

Algoritmiperusteisen työn johtaminen

Alustataloudesta voi luulla, että teknologiansa puolesta ne kaikki toimivat samalla tavalla. Mutta näin ei ole, vaan kaikki ovat yksilöllisiä kokonaisuuksia. Esimerkiksi Woltilla on kolme eri sovellusta: omansa kauppiaille, läheteille ja loppuasiakkaille. Kaikkia niitä kehitetään ja testataan omaan tahtiinsa, yleensä aloittaen ensin jollain tietyllä maantieteellisellä alueella.

Alustataloudesta voi luulla, että teknologiansa puolesta ne kaikki toimivat samalla tavalla. Mutta näin ei ole, vaan kaikki ovat yksilöllisiä kokonaisuuksia.

Usein alustalla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta kertyvä data ja siihen liittyvät algoritmit ovat alustan toiminnan ylläpitäjän tärkeimpiä liikesalaisuuksia ja erottautumistekijöitä suhteessa kilpailijoihin. Tämä vaikeuttaa algoritmipohjaisen työn johtamisen arviointia.

– Kun alustapalvelua katsoo algoritmien johtamisen näkökulmasta, on aika vaikeaa määritellä mitä siihen sisältyy ja mitä ei. Saman toimijan alustat voivat olla erilaisia keskenään esimerkiksi maantieteellisesti, sillä niitä säätelevät paikalliset lait ja kulttuurit. Esimerkiksi Wolt toimii jo yli 20 maassa ja palvelun uusia ominaisuuksia testataan eri markkinoilla. Myös kehitystyö on jatkuvaa, joten tilanne elää koko ajan, kertoo Tuomi algoritmityön johtamisen tutkimisen haasteista.

Etenemismahdollisuuksia alustatyöläisille

Alustatalous on ilmiönä niin uusi, ettei lainsäädäntö ole ehtinyt asettaa sille vielä kovin selkeitä reunaehtoja. Tutkimusta tehdessä esimerkiksi Woltin kuljettajien rooli, ovatko he työntekijöitä vai yrittäjiä, odotti vielä hovioikeuden päätöstä. Tässä tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että alustatyö tulisi saada lähemmin osaksi työelämää luomalla alustatyöhönkin työntekijän polku.

– Yhteiskuntamme rakenteet tukevat sitä, että työssä on helposti todennettava urapolku. Tavallista työtä säätelevät työehtosopimusten palkkataulukot, joissa yleensä palkka nousee uran aikana ja ehdoissa on määritelty, mistä saa työn vaativuuslisää. Alustataloudessa ei tällaisia suuren linjan pelisääntöjä ole. Palkka tai vastuu eivät lisäänny, vaikka kokemusta karttuu, huomauttaa Tuomi.

Alustapalvelujen töissäkin pitäisi liikkua elinkaariajattelun suuntaan siten, että siihen olisi sisäänrakennettu elementtejä, jotka mahdollistavat urakehityksen. Ne voisivat olla vaikkapa eri tasoja, joilla sitoutetaan ihmisiä alustatyöhön.

Alustapalvelujen töissäkin pitäisi liikkua elinkaariajattelun suuntaan siten, että siihen olisi sisäänrakennettu elementtejä, jotka mahdollistavat urakehityksen.

– Olisi tärkeää tunnistaa, että alustatyötä tehdään eri lähtökohdista. Niitä, jotka tekevät työtä kokopäivätyön omaisesti esimerkiksi 40 tuntia viikossa, tulisi kohdella hieman eri tavoin kuin satunnaista pikkukeikkaa tekeviä. Olisi perusteltua, että työsovellus näkyisi heille erilaisena. Alustan ja työn yksityiskohtia tulisi kehittää näiden kahden eri joukon lähtökohdista. Heitä ei kuitenkaan saisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa, vaan työn ja alustan yksityiskohtia tulisi kehittää yhteistyössä käyttäjäryhmän kanssa, heidän tarpeistaan lähtien, Tuomi sanoo.

– Alustatyötä ei säätele työaikalaki, niin kuin meitä muita. Olisi etsittävä keinoja, joilla työn tekemiseen saisi jotain turvaa ja mahdollisuuksia edetä työssä. Kokoaikaisia työntekijöitä voisi palkita vaikkapa tarjoamalla heille lisäkoulutusta, kuten kielten opetusta. Alustat voisivat myös helpottaa alustatyöhön liittyviä siirtymävaiheita, kuten siirtymää alustalta toiselle.

Tutkimuksessa syntyneitä suosituksia voisi hyvin soveltaa muuallekin kuin alustatalouteen. Kun isot yritykset yhä useammin ulkoistavat toimintojaan esimerkiksi media-alalla siten, että entiset työntekijät jatkavat samoissa tehtävissä itsenäisinä yrittäjinä tai freelance-pohjalta, voisi heidänkin sitouttamisessaan noudattaa AlgoAmmatti-hankkeen ratkaisuehdotuksia.