Lääkerobotit tulivat jäädäkseen – mutta onko se hyvä asia?

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Petri Jauhiainen

Digitaalisista ratkaisuista hoitoalalla käydään paljon keskustelua puolesta ja vastaan, mutta hoitoalan resurssipula sekä iäkkäiden ja sairaiden kasvava määrä on yhtälö, joka ei juuri anna asiassa vaihtoehtoja.

TtT Riitta Turjamaan post doc -tutkimus tuo hyvää kerrottavaa aiheesta. Hän selvitti tutkimuksessaan digitaalisen ratkaisun, lääkerobotin, käyttöönottoa vanhuspalveluiden kotihoidossa ja sai rohkaisevia tuloksia.

– Tavoitteemme oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkerobotin käyttöönottoon ja seurata vaikutusta hoitajien työaikaan lääkehoidon toteuttamisen osalta, Turjamaa kertoo.

Tutkimukseen osallistuivat Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kotihoidon hoitajat. Laadullinen aineisto kerättiin kotihoidon hoitajilta (n=62) ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Määrälliseen tutkimukseen osallistui 315 kotihoidon hoitajaa, jotka tekivät kotikäyntejä 110 asiakkaan luona tutkimuksen aikana. Tutkimuksen määrällinen aineisto kerättiin työajanseurantalomakkeilla ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.

– Koeryhmä (n=64) testasi lääkerobotin käyttöä lääkehoidon toteuttamisessa ja kontrolliryhmä (n=46) jatkoi lääkehoidon toteuttamista entiseen tapaan kotikäynneillä ilman laitetta. Pilottiryhmään valittiin asiakkaita, jotka olivat kiinnostuneita testaamaan laitetta ja jotka hoitajien arvion mukaan kykenivät sitä käyttämään.

Yksinkertainen toimintaperiaate on hyvä lähtökohta

Aluksi kotihoidon työntekijät perehdytettiin lääkerobotin käyttöön. Pöydälle asetettava, pienen kahvinkeittimen kokoinen pyöreä laite ohjelmoidaan tietokoneella. Robotti ilmoittaa käyttäjälle puheella, valo- ja äänimerkein, kun on lääkkeenoton aika. Laite myös ohjeistaa asiakasta toimenpiteen ajan puheella ja näytössä olevin kuvin ja tekstein. Kun asiakas painaa suurta vilkkuvaa nappulaa keskellä laitetta, sen uumenista putkahtaa yksi valmis lääkeannos. Lääkkeet on pakattu apteekissa pieneen annospussiin, jossa on avaamisen helpottamiseksi valmiiksi pieni viilto. Jos lääkettä ei oteta, laite imaisee lääkepussin takaisin.

– Näin asiakas ei pääse ottamaan ylimääräisiä lääkkeitä ja samalla laite lähettää kotihoidon työntekijälle viestin siitä, että lääke on ottamatta. Viesti voidaan lähettää myös lähellä asuvalle omaiselle, jos näin halutaan esimerkiksi toimia hyvin pitkien etäisyyksien alueilla, Turjamaa kertoo.

– Kun robotti annostelee lääkkeen ja ilmoittaa asiakkaalle sen ottamisesta, ei hoitajan tarvitse käydä asiakkaan luona antamassa lääkkeitä. Myös lääkehoitoprosessin muut vaiheet vievät vähemmän aikaa, sillä annospussit tulevat valmiina apteekista helposti laitteen sisälle asetettavana rullana, jossa on yleensä kahden viikon annokset.

Numerot puhuvat selvää kieltä: 92,5 % vähemmän kotikäyntejä

Lääkkeiden antaminen asiakkaille oli tutkimuksen kohteena olevissa tiimeissä selkeästi eniten aikaa vievistä tehtävistä iäkkäiden lääkehoidossa.

– Tutkimuksen alussa molemmille ryhmille tehtiin alkumittaus, jossa mitattiin lääkehoitoon kuluva aika viiden vuorokauden ajan ilman lääkerobottia. Kun robotti otettiin käyttöön koeryhmässä ja kuukauden kuluttua mitattiin lääkehoitoon käytetty aika viiden vuorokauden ajalta, kotikäyntien määrä väheni koeryhmällä 89,4 % alkumittauksesta, ja toisen kuukauden aikana 92,5 %. Numeroissa koeryhmän kotikäynnit vähenivät lähtötilanteen 878 käynnistä 66 kotikäyntiin.

Robottia käyttävien hoitajien työaikaa kului lääkkeiden hankintaan, lääkkeiden annosteluun robottiin sekä lääkehoidon vaikuttavuusseurantaan ja ohjaukseen.

– Osa tutkimukseen osallistuneista asui kaupunkialueella, osa pidempien matkojen päässä haja-asutusalueella. Kun matkat ovat pitkiä, ajansäästö on erityisen merkittävä. Kun kaupunkialueellakin jää pois ruuhkissa ajo, parkkipaikan etsiminen ja itse kotikäynti, säästää robotti aikaa ja kustannuksia paljon, Turjamaa kertoo.

Robotti parantaa lääketurvallisuutta ja vähentää hävikkiä

Tutkimus osoitti, että digitaalisella ratkaisulla voidaan tuottaa hyötyjä sekä hoidon ammattilaisille että heidän asiakkailleen.

– Lääkerobotin tarkka oikea-aikaisuus on selkeä vahvuus. Jotkut lääkkeet, kuten Parkinsonin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet, on hyvin tärkeää ottaa tiettyyn aikaan. Siinä ei saa tulla viivettä ja kuten tiedämme, kotihoidossa sattuu ja tapahtuu monenlaista, ja jopa kahden tunnin viiveet ovat mahdollisia. Robotti on ajassa sekunnilleen, edes sähkökatkot eivät haittaa niiden toimintaa.

Vaikka Turjamaan tutkimuksessa ei asiaa selvitetty, hän arvelee robotin myös vähentävän inhimillisistä tekijöistä johtuvia virheitä lääkehoidon toteuttamisessa. Robotti jakaa lääkkeet koneen tehokkuudella, eli virhejakelua ei tule, eikä asiakas itse voi ottaa lääkkeitä vahingossa montaa kertaa. Näin robotti lisää lääketurvallisuutta ja vähentää lääkehävikkiä.

Robotti auttaa muistamaan lääkkeet ja tuo itsenäisyyttä, mutta ei korvaa inhimillistä kohtaamista

Tekniikan käyttäminen vanhustenhuollossa saa paljon moitteita siitä, että kone ei korvaa ihmistä ja lisää vanhusten yksinäisyyttä.

– Emme tutkineet tätä puolta, mutta asiaa voi pohtia muiden tutkimusten pohjalta. Ikäihmiset suhtautuvat robotteihin ja teknologiaan aika positiivisesti. He ovat jopa innoissaan ja testaavat niitä mielellään, Turjamaa kertoo.

– Oman tutkimukseni kohderyhmän suurin kotihoidon tarve liittyi juuri lääkehoitoon. Jos asiakkaalla olisi paljon muutakin hoidontarvetta ja hänen luonaan käydään useamman kerran vuorokaudessa, ei robotista ole yhtä suurta hyötyä. Tutkimukseemme osallistui melko itsenäisesti toimivia ikäihmisiä. Heille laite tuo vapautta ja joustoa elämään. Asiakkaan ei tarvitse odottaa kotihoitajan tuloa saadakseen lääkkeensä, vaan robotin kanssa asia hoituu nopeasti ja vaivattomasti. Sen jälkeen hän on vapaa vaikkapa ulkoilemaan, eikä lääkerituaali vie koko aamupäivää, pohtii Turjamaa.

– Mutta asialla on toki myös kääntöpuolensa. Ihmisen korvaaminen laitteella lisää yksinäisyyttä niillä, jotka eivät kykene liikkumaan kotoa, eikä ole ystäviä ja sukulaisia. Silloin kotihoidon työntekijä voi olla ainoa ulkopuolinen ihminen, jonka kanssa edes jonkun sanan vaihtaa.

Mikä ratkaisi digitaalisen kokeilun onnistumisen?

– Robottien käyttöönotto oli suunniteltu hyvin tässä organisaatiossa. He nimittivät projektipäällikön robotin käyttöönottoon, ja hän sitten koordinoi hanketta. Se näkyi hyvässä suunnittelussa ja sujuvassa käyttöönotossa. Hoitajien perehdytys tehtiin huolella ja vastaavasti sitten hoitajat perehdyttivät asiakkaan robotin käyttöön.

– Keskeistä digitaalisen laitteen käytön onnistumiselle oli myös se, että hoitajat tunsivat asiakkaansa ja osasivat tehdä etukäteisarvion asiakkaan kyvystä käyttää laitetta. Digitaalista laitetta ei voi ihan summassa antaa kaikille. Robotin käyttäminen ei keskeytynyt tai päättynyt yhdelläkään asiakkaalla tutkimuksen aikana. Se kertoo hyvin tehdyistä taustatöistä ja siitä, että on mietitty, kenelle ratkaisu sopii, sanoo Turjamaa.

Tärkeää digitaalisen ratkaisun käyttöönoton onnistumisessa oli myös mahdollisuus tutustua laitteen toimintoihin ja kirjallisten käyttöohjeiden selkeys. Merkitystä oli silläkin, että kotihoidon tiimissä myös kollegat perehtyivät ja innostuivat asiasta, ja sekä heiltä että teknisestä tuesta oli saatavilla apua tarvittaessa.

---