Miten digitaaliset ratkaisut vaikuttavat kotihoidon työhön – case lääkehoito

Tiivistelmä

Post doc -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon ja seurata digitaalisen sovellusten käyttöönottoastetta kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto muodostuu kotihoidon työntekijöiden ryhmähaastatteluista sekä digitaalisen sovelluksen käytön seurantalomakkeista. Tulosten pohjalta luodaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoprosessin malli.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riitta Turjamaa

Tiedote

Onnistunut lääkerobotin käyttöönotto iäkkäiden kotihoidossa

Tiivistelmä

Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon (lääkerobotti) ja seurata niiden käyttöönottoastetta sekä vaikutusta hoitajien työaikaan lääkehoidon toteuttamisen näkökulmasta. Aineistona olivat hoitajien ryhmähaastattelut sekä työajanseurantalomakkeet, jotka kohdentuivat lääkehoidon toteuttamiseen. Hyvin suunniteltu, projektinomaisesti toteutettu käyttöönotto mahdollistaa onnistuneen käyttöönoton ja käytön. Robotin käyttö vähensi kotikäyntien määrää ja eri lääkehoitoprosessin vaiheet veivät vähemmän tai ei ollenkaan aikaa. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto tulee toteuttaa projektinomaisesti huomioiden asiakasanalyysi eli selvittää etukäteen kenelle digitaalinen ratkaisu soveltuu.

Lähtökohdat

Kuntien kehittämisen kohteena on kotihoidon hoitajien työn määrään vaikuttava digitalisaation hyödyntäminen. Aikaisemmasta tutkimuksesta puuttuu lähes kokonaan tieto siitä, mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisen ratkaisujen käyttöön työn tuottavuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon ja seurata digitaalisen sovellusten käyttöönottoastetta sekä vaikutusta hoitajien työaikaan lääkehoidon toteuttamisen näkökulmasta.

Aineisto

Tutkimukseen osallistuivat Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden hoitajat kotihoidosta. Ryhmähaastatteluihin osallistui 13 sairaanhoitajaa ja 49 lähihoitajaa. Robotin käyttöönottoasteen sekä hoitajien työajan seurantaan lääkehoidon toteuttamisen näkökulmasta osallistui yhteensä 315 hoitajaa, joista sairaanhoitajia oli 28 ja lähihoitajia 287. Aineisto koostui haastattelumateriaaleista sekä työajanseurantalomakkeista.

Menetelmät

Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Laadullinen aineisto kerättiin kotihoidon hoitajilta ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Määrällinen aineisto kerättiin työajanseurantalomakkeilla koe (n=64) –kontrolliryhmä (n=46) -tutkimusasetelmalla, jossa suoritettiin alkumittaukset ja kaksi seurantamittausta. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Hyvin suunniteltu, projektinomainen, digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto mahdollistaa onnistuneen käyttöönoton ja käytön. Lääkerobotin käyttö vähensi kotikäyntien määrää ja eri lääkehoitoprosessin vaiheet veivät vähemmän tai ei ollenkaan aikaa. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lääkerobotin suunnitelmallinen käyttöönotto mahdollisti onnistuneen käyttöönoton ja käyttämisen, robottien käyttöaste on hyvä ja niiden avulla pystyttiin säästämään kotihoidon hoitajien työaikaa merkittävästi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Lääkehoidon toteuttaminen on keskeinen ja yksi eniten aikaa vievistä hoitajien tehtävistä iäkkäiden kotihoidossa. Lääkehoidon toteuttaminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä mahdollistaa yhtenäisen tavan lääkehoidon toteuttamiseen lääketurvallisuutta lisäämällä, lääkehävikkiä vähentämällä sekä hoitajien työajan uudelleen kohdentamisella. Tuloksia voidaan hyödyntää myös iäkkäiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa.

Aineisto

Miten digitaaliset ratkaisut vaikuttavat kotihoidon työhön – case lääkehoito. Loppuraportti. 2022 Avaa