Lisää ymmärrystä ihmisestä – ja sitä kautta johtamisesta

Jari Karjalainen oli mukana käytännönläheisissä ja vuorovaikutteisissa työpajoissa, joissa Arinan esihenkilöiden kanssa harjoiteltiin muun muassa ihmis- ja itsetuntemusta.

Johtaminen | 7.11.2022

Lisää ymmärrystä ihmisestä – ja sitä kautta johtamisesta

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Timo Heikkala

Ihmisten johtamisesta puhutaan loputtomasti, mutta siihen ei anneta tarpeeksi eväitä. Osuuskauppa Arinassa lähdettiinkin lisäämään esihenkilöiden ymmärrystä siitä, miten ihmiset käyttäytyvät.

”Olen ollut yli 30 vuotta esihenkilö- ja johtotehtävissä ja minulle on aina sanottu, että kaksi tärkeintä kohderyhmää ovat asiakkaat ja henkilökunta. Mielestäni minulle ei ole annettu minkäänlaisia valmiuksia ymmärtää ihmistä eli sitä asiakasta tai henkilökuntaa”, sanoo Jari Karjalainen.

Karjalainen on työskennellyt pitkään S-ryhmässä toimiala- ja kehitysjohtajana, mutta on hiljattain siirtynyt itsenäiseksi Ole ihmisiksi -organisaatiokulttuurin kehittäjäksi. Hän on pohtinut jo pidemmän aikaa, mitä hyvä johtajuus on ja mistä se koostuu. Hän on tullut siihen tulokseen, että kyseessä on kokonaisuus.

”Se mitä pitää johtaa, on organisaatiokulttuuri – mistä osatekijöistä se koostuu ja miten ne ovat riippuvaisia toisistaan.”

Osuuskauppa Arinan ABC-esihenkilöiden osaamista lähdettiin kehittämään pari vuotta sitten johtamisen erikoisammattitutkinnolla, jonka ajatuksena oli kulttuurin johtaminen. Valmennuksen jälkeen esihenkilöiltä tuli sama tarve kuin Karjalaisella: heillä ei ole riittäviä valmiuksia ymmärtää ihmisen käyttäytymistä ja siten johtaa heitä.

”Kokonaisuuden kautta syntyi tarve psykologisten valmiuksien kehittämiselle, joten lähdimme tekemään uutta valmennusta Oulun yliopiston kanssa. Saimme iloksemme mukaan myös Työsuojelurahaston.”

Työpajakeskusteluilla ymmärrystä ihmisestä

Yhteistyö johti hankkeeseen, jolla haluttiin kehittää esihenkilöiden psykologista osaamista, ihmis- ja itsetuntemusta sekä sen kautta työhyvinvointia ja työssä suoriutumista. Hankkeeseen osallistui 15 ABC-liikenneasemien esihenkilöä ja päällikkötason ihmistä.

Hanke vietiin läpi kustannustehokkaasti ja Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella. Hanke kesti puolisen vuotta, ja sen aikana järjestettiin yhteensä 30 tuntia työpajoja. Pajat perustuivat vuorovaikutteisuuteen ja oivaltamiseen, ei niinkään powerpoint-luentoihin.

Teoriapohja tuli yliopistolta, ja työpajoja vetivät Heli Kiema-Junes, Milja Horneman ja Pirkko Katajaniemi. Tavoitteena oli ymmärtää käytännön keskustelujen kautta, mitä ihmistuntemus ja ihmisten johtaminen tarkoittavat arjen tilanteissa.

Karjalainen puhuu valmennuksesta matkana, jonka aikana kiinnostutaan ihmisistä.

”Ei kukaan opi ymmärtämään ihmisiä 30 tunnissa, mutta kävimme läpi tiettyjä kulmakiviä. Valmennukseen osallistujat alkoivat sitten tehdä havaintoja arjessa ja omilla työpaikoillaan kaikesta, mistä on puhuttu. Näistä havainnoista keskusteltiin taas seuraavalla kerralla.”

Ihmisjohtamisen osaaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii tietoa, kouluttautumista ja kokemusta, sanoo Jari Karjalainen.

Mystinen ihminen on tuottavuuden avain

Jari Karjalainen korostaa, että Arinan ABC-työpaikoilla ei ollut erityisiä ongelma, vaan kyse on laajemmasta asiasta: tuottavuuspotentiaalista ja työhyvinvoinnista, jotka koskevat muitakin organisaatioita.

”Organisaatiot keskittyvät operatiiviseen johtamiseen ja sen pitää tietysti olla kunnossa. Mutta sitten meillä on tämä mystinen ihminen, joka on merkittävä osanen tuottavuutta. Jo maalaisjärjellä ajateltuna on selkeää, että jos ihmisen johtaminen on olennaista, kyllä siitä pitää jotain tietääkin”, hän sanoo.

Hankkeen arvoa on vaikea osoittaa heti rahallisesti, mutta hyötyä siitä oli.

”Palautetta tuli, että asia on tärkeä ja on hyvä, että sitä pääsi käymään läpi käytäntöjen kautta. Tällaisen osaamisen tarpeesta puhutaan paljon, mutta systemaattista tekemistä ei oikein laajemmin ole. Nyt meidän konseptimme on hyödynnettävissä laajempaankin käyttöön.”

Kansanliike tuottavuuden parantamiseksi

Arinalaiset myös oppivat paljon. Onnistumisessa oli tärkeää, että ihmiset ottivat itse vastuuta oppimisen matkasta.

”Sitä vastuuta ei voi ottaa ulkopuolinen konsultti, mutta on toki etappeja, joissa on hyvä tarjota apua ja tietoa, kuten nämä työpajat.”

Hyvänä tukena matkalla oli myös Työsuojelurahasto – muutenkin kuin rahoituksen osalta.

”Yhteistyö oli helppoa, rahastossa oli avuliaita ihmisiä. Olen kiitollinen, että he näkivät tällaiselle hankkeelle olevan tarvetta. Suomessa on työn tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Siksi tähän työhön pitäisi saada valtakunnallisia, kansanliikkeen elementtejä.”

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl