Miten saada piilevä osaaminen kaikkien käyttöön – rakennusyritykset saivat vauhtia vertaisoppimisesta

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Liisa Takala

Rakennusalalla kilpailu on kovaa, mutta myös yhteistyötä tehdään paljon. Mittaviiva Oy kokosi joukon parhaimmistoa oppimaan toinen toisiltaan ja kehittämään kunkin omaa toimintaa vertaisoppimisen kautta.

Vertaisoppiminen osaamisen ja toiminnan kehittäjänä -hankkeeseen osallistuivat IdeaStructura, Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta, Lehto Group, Rakennusliike U. Lipsanen, Rakennusliike V. Mättölä ja Skanska. Hankkeen käynnistivät tutkijat Tarja Mäki ja Anssi Koskenvesa Mittaviivasta sekä dosentti Hannele Kerosuo Helsingin yliopistolta.

Idea hankkeesta sai alkunsa Tarja Mäen mukaan koulutuspalaverissa, jossa eräs osallistujista totesi: ”Kunpa ihmiset näkisivät, miten Mikko tämän tekee. Silloin kaikki osaisivat tehdä sen hyvin.”

– Rakennusalan yrityksissä on paljon ammattilaisia, jotka osaavat tehdä asioita ”selkärangasta”. He ovat hyviä työssään, mutta osaamisen siirtäminen toisille tekijöille ei toimi. Tiedot ja taidot siirtyvät usein sattumanvaraisesti kollegalta toiselle ja yleiseen käyttöön, kertoo Mäki.

Hänen mukaansa rakennusalan työpaikoilla on vähän sellaisia rakenteita, jotka tukevat ja tekevät näkyväksi osaamista ja sen siirtymistä toisille. Myös keskustelua osaamisen tarpeista käydään vähän.

Oppiminen näkyväksi ja kaikkien tietoon

Mäki kertoo, että suomalaisilla työpaikoilla on vahva usko koulunkäyntiin ja kurssittamiseen. Osallistujat ovat yleensä motivoituneita ja käyvät innolla oppimassa. Mutta kun palataan uusin ideoin ja innostuksen kanssa työpaikalle, jotain muuttuu. Työympäristössä on kaikki ennallaan, eikä oppija saa vietyä uutta tietoaan kovinkaan ketterästi eteenpäin. Yksin on aika haasteellista lähteä edistämään uusia käytäntöjä.

– Halusimme hakea yhdessä sellaista oppimismallia, jossa opitaan kavereilta, toinen toiselta työn äärellä. Tästä on aidoimmillaan kyse vertaisoppimisessa.

Hankkeeseen osallistuneelle IdeaStructuralle tiedustelu hankkeeseen osallistumisesta tuli sopivasti.

”Halusimme hakea yhdessä sellaista oppimismallia, jossa opitaan kavereilta, toinen toiselta työn äärellä.”

– Olimme juuri päättäneet, että alamme kehittää rakennusfysiikan liiketoimintaamme entistäkin vahvemmaksi ja samaan aikaan myös ideariihi-järjestelmää sisäisen oppimisen väyläksi. Kun kaksi hanketta oli jo käynnissä, Mittaviivan vertaisoppimisen hanke tuli vähän kuin tilattuna meille, kertoo hankkeen ohjausryhmään osallistunut IdeaStructuran rakennesuunnittelija Erno Vuoti.

Vertaisoppimista yritysten sisällä ja yhteisessä ohjausryhmässä

– Käytännössä työskentely eteni kaikkien yritysten kanssa samalla sapluunalla. Jokaisella yrityksellä oli aktiivinen osallistujajoukko mukana suunnittelemassa ja viemässä eteenpäin yrityksen omaa vertaisoppimisen hanketta. Aluksi pidimme palaverit, joissa käytiin läpi oppimistavoitteet, mitä tarpeita yrityksissä on, millaisia ihmisiä on mukana ja miten lähdetään liikkeelle. Kun nämä oli määritelty, niin kukin yritys erkani työskentelemään omissa tiimeissään, Mäki kertoo.

Yrityksissä edettiin hyvin erilaisia polkuja ja vaihtelevalla tahdilla, johon vaikuttivat kunkin tavoitteet, työtilanteet ja tekemisen kulttuuri. Osa lähti vauhdikkaasti liikkeelle, osalla suunnittelu vaati enemmän aikaa.

– Parin kuukauden välein kokoontui ohjausryhmä, johon osallistui edustajia kustakin yrityksestä. Kukin vuorollaan kertoi, mitä oli kokoontumisten välillä tehty, mitä onnistumisia ja haasteita käyty läpi. Muut ryhmäläiset kommentoivat etenemistä ja antoivat uusia ideoita rinnalle. Keskustelua virisi myös siitä, miten toisten ideoita voitaisiin hyödyntää omassa toiminnassa. Haasteet toiminnan kehittämisessä olivat hyvin samansuuntaisia, ja niihin kehitettyjä ideoita jaettiin avoimesti palavereissa, Mäki kertoo.

”Ihmiset haluavat kehittyä työssään päteviksi ammattilaisiksi.”

Ohjausryhmä toimi näin yritysten välisenä vertaisoppimisen alustana. Ohjausryhmissä vieraili myös ulkopuolisia puhujia mm. hankkeiden riskien hallintaan liittyen ja joskus niihin valmisteltiin teoreettisempia puheenvuoroja työelämässä oppimisen eri malleista.

– Yrityskohtaisissa työpajoissa annoimme osanottajille tukea heidän hankkeidensa edistämisessä, mutta emme valmiita toimintamalleja, vaan eteneminen tapahtui heidän ehdoillaan. Eniten kehittämisen tarpeita yrityksissä oli rakennushankkeiden johtamisessa, kuten ajallisen johtamisen menetelmissä, mestaripalaverikäytännöissä ja työnjohtajien koulutuksessa.

Mahdollisuus itsensä kehittämiseen motivoi ja sitouttaa

Tarja Mäki tietää pitkästä kokemuksesta, että kun ihminen oppii uutta ja oma tekeminen kehittyy, myös hallinnan tunne ja asioiden jäsentämiskyky paranevat. Ne taas kohentavat työmotivaatiota ja työhyvinvointia.

Moni osanottaja kertoi, että tarjolla oleva oppimispolku kehittymiseen on myös rekrytointia vahvistava houkutin.

– Ihmiset haluavat kehittyä työssään päteviksi ammattilaisiksi. Kun on tarjota tuki ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen, se motivoi ja sitouttaa. Motivoitunut tekijä toimii myös muille mallina: kun hän onnistuu toimissaan, muut voivat oppia häneltä ja koko työyhteisön toiminta kohenee.

– Tässä hankkeessa opittiin esimerkiksi toimintamallien kehittämistä, aikataulujen tekemistä, tehokkaiden ja hedelmällisten palavereita pitämistä ja tiedonvaihtoa urakoitsijoiden välillä. Kun työnjohtaja oppii näitä asioita, hän vie opin töiden johtamiseen ja sitä kautta koko työyhteisöön, kertoo Mäki.

Yhteistyöstä oli hyötyä monella tapaa

Monelle yrittäjälle tuttu haaste on se, että talon sisäisiä kehityshankkeita varten ei ole omaa osastoa tai nimettyjä henkilöitä, joten sisäistä kehittämistä tehdään leipätyön lomassa. Näin on myös IdeaStructuralla.

– Tässä hankkeessa oli hienoa, kun tehtiin suunnittelua yhdessä. Joku määritteli vähän aikataulua ja asioiden edistämisen tahtia, ja muita oli sparrailemassa kehitystyötämme. Mittaviivan edustajien pedagogisesta osaamisesta saimme uudenlaisia näkökulmia kehittämiseen, Vuoti kiittelee.

”Se, miten ala oppii oppimaan, on ratkaisevampaa kuin se, että yksittäinen henkilö on oppinut jonkin taidon.”

IdeaStructuralla oli peräti kolme hanketta työstettävänä hankkeessa.

– Tietomallintamisen koulutuksen kehittäminen sujui todella hienosti. Hoidimme kaksi mallinnusprojektia ja perehdytimme tietomallinnuksen saloihin kaksi työntekijää, jolla ei ollut aiempaa kokemusta asiasta, vieläpä projektien kustannusraameissa. Mentoroinnin kehityssuunnitelma osoittautui niin laajaksi kokonaisuudeksi, että jo hankkeen alkuvaiheessa päätimme toteuttaa sen erillisenä projektina, valjastimme siihen isomman ryhmän ja teimme omalla porukalla senkin valmiiksi käyttöön. Rakennusfysiikan oppipolusta saimme tehtyä hyvän pohjatyön, josta kehitystyö vielä jatkuu.

– Ohjausryhmä toimi hyvänä kirittäjänä. Kun sai kuulla, mitä hienoa muut olivat saaneet tehtyä, niin tuli tsempattua ja vietyä omiakin hankkeita reippaasti eteenpäin. Oli myös antoisaa itse suunnitteluun erikoistuneena päästä näkemään urakointipuolen menoa ja meininkiä. Saimme hyödyllistä tietoa heidän toiveistaan suunnittelijoille ja itse pääsimme antamaan heille palautetta. Hanke oli kyllä todella hyödyllinen meille, kertoo Vuoti.

Läpinäkyvyyttä ja yhteisiä toimintatapoja alalle

Koko rakennusala menee Mäen mukaan eteenpäin pienen askelin.

– Tässä hankkeessa yksittäisten yritysten ja yksilöiden oppiminen oli merkittävää. Mutta haluaisimme tämän hankkeen ja sen kokeilujen kautta kasvattaa osaamisen kehittämistä ja siihen liittyvää keskustelua ja läpinäkyvyyttä koko alalla.

– Koko alan kannalta olisi merkittävää, että oppimisen tai osaamisen kehittämisen uusia muotoja ja yhteisiä toimintamalleja olisi esillä aiempaa paremmin. Se, miten ala oppii oppimaan, on ratkaisevampaa kuin se, että yksittäinen henkilö on oppinut jonkin taidon. Siksi aiomme puhua vertaisoppimisesta monessa käänteessä ja antaa esimerkkejä siitä, että meillä on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia, lupaa Mäki.