Saa kehua! Kannustava puhe sitouttaa nuoria työhön

Teksti: Camilla Ukkonen

Kuva: Liisa Takala

Hymy, kun kohdataan käytävällä. Kollegan antama tosielämän peukutus, kun hommat on hoidettu hyvin.

Pienikin palaute ja nähdyksi tuleminen ovat jokaiselle tärkeitä. Ja erityisesti siitä hyötyy vastavalmistunut työntekijä.

Tuore ammattilainen kaipaa osalliseksi tulemisen tunnetta ja palautetta, jotta hän pystyy kehittymään työssä. Kannustavalla ja kehittävällä puheella on myös iso merkitys nuorten työhön sitoutumiseen.

– Saa myös kehua. Myönteinen palaute tuntuu nuoresta hyvältä, vaikkei se olisi suoraan ammatillista, sanoo tutkimusaluejohtaja Annica Isacsson Haaga-Helian Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Hyvä porukka ottaa mukaan

Erityisen merkityksellistä nuorelle on kollegoiden palaute. Vaikka esimiehenkin palautetta kaivataan, vastavalmistuneet toivovat koko työyhteisöltä arvostusta, osallistamista ja ideoidensa kuulemista.

Annica Isacsson on yksi Kannustava puhe -tutkimuksen tutkijoista, jotka selvittivät, mikä saa nuoret sitoutumaan ja kokemaan merkitystä työssään.

Tutkimuksessa keskityttiin työvoimapulassa pyristeleviin sote- ja it-aloihin: Koronan kurittamalla sote-alalla lähemmäs puolet alan tekijöistä pohtii alan vaihtoa. It-puolella taas on noin 10 000 työntekijän aukko, jonka arvioidaan repeävän kymmenessä vuodessa viisinkertaiseksi.

Siksi haluttiin tutkia, voisiko myönteisyys osaltaan vaikuttaa etenkin nuorten sitoutumiseen työhön ja ammattiin. Aiemmat tutkimukset kun ovat jo osoittaneet, että hyvä ilmapiiri, ilo ja myönteiset kokemukset vaikuttavat jaksamiseen ja oppimiseen.

– Tutkimuksemme osoitti, että myönteisellä ilmapiirillä on merkitystä sitoutumisen kannalta. Näin varsinkin nuorille, joille hyvä porukka, monipuoliset tehtävät, kasvu, oppiminen sekä reilu kohtelu ovat tärkeitä.

Hymy tarttuu

Mutta mistä myönteinen tunneilmapiiri sitten rakentuu?

– Positiivinen tunneilmapiiri syntyy kohtaamisista ja avoimuudesta. Se syntyy siitä, että yhteisössä uskaltaa kysyä ja ilmaista mielipidettä ilman vähättelyä, Isacsson selittää.

Positiivinen tunneilmapiiri syntyy kohtaamisista ja avoimuudesta.

Työyhteisön tunneosaamista voi jokainen vahvistaa esimerkiksi arvostamalla, kiittämällä ja kannustamalla muita. Pieni hymy voi osoittaa, että toinen on tullut nähdyksi.

– Tutkimuksen vastavalmistuneet haastateltavat toivat esille hetkiä, jolloin työntekijät istuivat yhdessä ja nauroivat. Merkityksellisiä ovat pienet pysähtymiset arjessa, joissa kohdataan ihmisinä.

Isacsson sanoo, että kritiikkiä toki saa ja pitää antaa. Mutta sen voi tehdä rakentavasti eikä tyrmätä suoralta kädeltä toisten ehdotuksia.

Lähdetään afterworkille

Nuoret toivat tutkimuksessa esille toiveen tavata kollegoitaan työn ulkopuolellakin. He kokivat, että työkavereiden tunteminen helpottaa myös työn tekemistä.

– Nuorten verkostot ovat usein vasta rakentumassa. He haluavat tavata erilaisia ihmisiä ja työskennellä erilaisissa tiimeissä sekä olla osa niitä.

Työntekijöinä nuoret arvostavat solidaarisuutta, ja työkavereita tuetaan mielellään.

– Jos näkee, että toisella on tiukka paikka, niin häntä jeesataan, Isacsson kuvaa nuorten ajatuksia.

Perehdytys on kriittinen paikka

Kannustava puhe -tutkimukseen osallistuneet 20 vastavalmistunutta ovat aktiivisia ja avoimia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin. Heillä on myös valtava halu oppia ja kehittyä.

Isacsson kehottaa siksi esimiehiä tukemaan asiantuntijuuden kasvua.

– Vertaismentoroinnista nuorilla oli hyviä kokemuksia ja sitä toivottiin enemmän. Sitä kannattaa käyttää esimerkiksi jo harjoitteluvaiheessa, Isacsson vinkkaa.

Juuri perehdyttäminen osoittautui tutkimuksessa yhdeksi sitouttamisen kulmakiveksi.

– Ensimmäiset kuukaudet työssä ovat kriittiset, jos vastavalmistunut halutaan oikeasti sitouttaa työhön ja alaan, Isacsson painottaa.

Ja perehdytystä kannattaa tehdä jo silloin, kun opiskelijat tulevat työpaikalle harjoitteluun tai tekemään opinnäytetyötä.

Ensimmäiset kuukaudet työssä ovat kriittiset, jos vastavalmistunut halutaan oikeasti sitouttaa työhön ja alaan

Jaetut arvot motivoivat

Työhön sitoutumiseen vaikuttavat toki suuresti arvot ja työn merkitykselliseksi kokeminen.

Isacsson kerto työn merkityksen syntyvän siitä, että ihminen kokee olevansa osa jotakin suurempaa. Siitä että̈ tulee kohdelluksi hyvin, ystävällisesti ja tasa-arvoisesti.

– Merkitystä̈ tuo se, että saa olla luomassa jotakin arvokasta sekä itselle että toisille.

Usein ajatellaan, että työelämään astuneet ammattilaiset, vuosina 1980–1995 syntyneet millenniaalit ovat kiinnostuneita vain itsestään. Kannustava puhe -tutkimuksen perusteella oletus ei pidä paikkaansa – pikemminkin päinvastoin.

– Nuorille tärkeitä arvoja ovat kestävyys, vastuullisuus, eettisyys ja tasa-arvo, Isacsson kertoo.

Arvojen kohtaaminen motivoi selkeästi nuoria. Samoin heitä innostavat yhdessä tekemisen, tiedon ja kokemuksien jakamisen ohella monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus.

– Jotta siihen päästään, tarvitaan jaettu ymmärrys arvoista ja odotuksista sekä hyvä työilmapiiri. Ja kannustavaa puhetta.