Työhön liittyvä astma voi vaikuttaa suuresti ihmisen työuraan

Teksti: Pirjo Kupila

Kuva: Liisa Takala

Kun keuhkosairauksien erikoislääkäri ja Työterveyslaitoksen ylilääkäri Hille Suojalehto tiimeineen selvitti työhön liittyvän astman vaikutusta työuraan ja -kykyyn, hänet yllätti kaksi asiaa. Ensinnäkin lähes kaikille sairastuneille oli jäänyt pysyvä ja usein myös runsasta lääkehoitoa vaativa astma. Lisäksi moni oli ollut työttömänä astman toteamisen jälkeen.

”Työttöminä oli ollut astmaoireiden alkamisen jälkeen lähes puolet tutkituista. Työttömyysjaksot olivat pitkiä, jopa parin vuoden pituisia, mikä viittaa siihen, etteivät he ole pystyneet jatkamaan entisessä työssään.”

Työhön liittyvä astma voi olla joko ammattiastma, joka aiheutuu työstä, tai työn pahentama astma, jossa työ vaikeuttaa muista syistä syntyneen astman oireita.

Potilasryhmien ennusteet olivat hyvin samanlaisia. Ammattiastmapotilaista ammattia oli vaihtanut kaksi kolmasosaa ja ammatillista kuntoutusta oli saanut puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet ja reilu kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta.

Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat

Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella työperäistä astmaa sairastavien henkilöiden pitkäaikaisennustetta keskimäärin kahdeksan vuotta diagnoosin jälkeen. Seurantatutkimuksessa selvitettiin myös eri altisteisiin ja ammattiryhmiin liittyviä riskejä.

”Tilanne ammattiastmaa aiheuttavien aineiden suhteen elää koko ajan.”

Suurimmat ryhmät olivat kampaajat, teollisuuden työntekijät, leipurit ja kokit sekä maanviljelijät ja maataloustyöntekijät. Tavallisimmat ammattiastman aiheuttajat olivat jauhot, viljat, isosyanaatit sekä lehmät ja muut eläinperäiset altisteet. Työn pahentamassa astmassa tavallisimpia altisteita olivat isosyanaatit, kampaajien vaalennusaineet, akrylaatit sekä metallit ja hitsaushuurut.

”Tilanne ammattiastmaa aiheuttavien aineiden suhteen elää koko ajan. Parhaillaan tutkimme gluteenittomien leipomoiden työntekijöitä, jotka herkistyvät eri asioille kuin tavallisessa leipomossa”, Suojalehto sanoo.

Potilaiden kuntoutuspolkua on kehitettävä

Astmaa sairastaa noin joka kymmenes suomalainen aikuinen, ja työperäisten syiden osuus aikuisiällä alkavasta astmasta on noin 16 prosenttia

Suojalehdon mukaan astmaan sairastumisen riski on lisääntynyt useilla ammattiryhmillä muun muassa kemian-, kumi- ja muoviteollisuudessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa. Lisäksi miesten sairastumisriski on kohonnut metsä- ja metalliteollisuudessa ja naisten hammashuollon, tarjoilijan ja siivoojan tehtävissä.

Keskeistä ammattiastman ehkäisemisessä on työhygienian parantaminen. Tärkeintä on vähentää herkistävien aineiden pitoisuutta hengitysilmassa, jollei niitä voida korvata kokonaan.

Keskeistä ammattiastman ehkäisemisessä on työhygienian parantaminen.

Koska osa ammattiastmoista jää toteamatta terveydenhuollossa, hankkeessa tuotettiin huoneentaulu työterveyshuollolle ammattiastman varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi.

Suojalehdon mielestä suuri työttömänä olleiden määrä ja pitkät työttömyysjaksot viittaavat siihen, että korvausjärjestelmä ei tue näitä potilaita riittävän hyvin. Etenkin maanviljelijöiden ennuste vaikutti muita ryhmiä huonommalta.

Hänen mukaansa ammatillisen kuntoutuksen aloittamisessa on pitkiä viiveitä. Puhutaan helposti vuosista eikä kuukausista.

Prosessin nopeuttaminen tukisi paremmin sairastuneiden paluuta työelämään.

Näin ehkäiset ammattiastmaa

1. Paras tapa suojautua ammattiastmalta on vaihtaa herkistävä aine sellaiseksi, joka ei herkistä.
2. Jos herkistävää ainetta on pakko käyttää, sen pitoisuudet on pidettävä mahdollisimman pieninä eri keinoin kuten koteloimalla koneita.
3. Hengityssuojaimen käyttö on vasta viimesijaisin keino silloin, kun muilla keinoilla ei päästä tyydyttävään tulokseen.
4. Työntekijöiden vastuulla on käyttää laitteita ja suojaimia ohjeiden mukaan.
5. Jos työssä on suuri riski sairastua ammattiastmaan, työntekijöille tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia, jotta herkistyminen ja oireet voidaan todeta mahdollisimman varhain ja siirtää henkilö toisiin tehtäviin.
6. Jos altistut työssäsi runsaasti herkistävälle aineelle tai asialle, ota yhteyttä työsuojeluun ja oireiden ilmaantuessa työterveyshuoltoon. Työhön liittyvien sairauksien selvittäminen kuuluu työterveyssopimuksesta riippumatta aina lakisääteiseen työterveyshuoltoon.
   
   Vinkit ammattiastman ehkäisemiseksi antoi Työterveyslaitoksen ylilääkäri Hille Suojalehto.