Työhön liittyvän astman ennuste
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
220120
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Hille Suojalehto
hille.suojalehto@ttl.fi
Toteutusaika
1.5.2022 - 31.12.2024
Työsuojelurahaston päätös
31.5.2022
80 000 euroa
Kokonaiskustannukset
120 061 euroa
Tulokset valmistuneet
17.1.2025
Tiivistelmä
Noin tuhannen Työterveyslaitoksella 11 vuoden aikana perusteellisesti tutkitun potilaan seurantatutkimuksella selvitämme työhön liittyvää astmaa sairastavien potilaiden työkykyä ja työuraa sekä näitä ennustavia tekijöitä. Kertyneen tiedon avulla selvitämme eri altisteisiin, ammattiryhmiin ja työntekijöihin liittyviä riskejä. Tunnistamalla ne astmaa sairastavat työntekijät, joiden ennuste on huono, voidaan heihin kohdistaa ennaltaehkäiseviä toimia työpaikoilla ja työterveyshuollossa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Hille Suojalehto
Tiedote
Työhön liittyvän astman ennuste
17.1.2025Tiivistelmä
Hanke selvitti Työterveyslaitoksen tutkimuksissa olleiden ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavien henkilöiden pitkäaikaisennustetta kyselytutkimuksella keskimäärin 8 vuotta diagnoosin jälkeen. Lähes kaikille vastaajille jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma ja ryhmien ennusteet olivat samankaltaisia. Ammattiastmapotilaista ammattia oli vaihtanut 2/3, ja ammatillista kuntoutusta oli saanut noin puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet ja reilu kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta. Työttömänä oli ollut astmaoireiden alkamisen jälkeen lähes puolet vastaajista. Hanke tuotti uutta suomalaista näiden potilasryhmien ennusteesta, työ- ja toimintakyvystä, sekä työurasta.
Lähtökohdat
Suomalaista pitkän seurantajakson tutkimustietoa työhön liittyvän astman vaikutuksesta työuraan ja työkykyyn ei ole ollut käytettävissä. Tämän hankkeen tavoitteena oli parantaa ammattiastman ja työn pahentaman astman varhaista tunnistamista, ja selvittää näiden ryhmien pitkäaikaisennustetta astman hallinnan ja vaikeusasteen, elämänladun, työkyvyn ja työelämään osallistumisen suhteen.
Aineisto
Hankkeessa tarkasteltiin takautuvasti Työterveyslaitoksella vuosina 2010–2020 tutkimuksissa olleita 660 astmaa sairastavaa potilasta, joilla esiintyi työhön liittyviä astmaoireita ja joita tutkittiin ammattiastmaepäilyn vuoksi spesifeillä hengitysteiden altistuskokeilla. Potilaat, joilla altistuskoe oli positiivinen, muodostivat herkistymisen aiheuttaman ammattiastmaryhmän ja ne, joiden altistuskoe oli negatiivinen, muodostivat työn pahentama astma ryhmän.
Menetelmät
Työterveyslaitoksen potilasrekisteristä kerättiin takautuvasti taustatiedot, tiedot tutkimusryhmän työ- ja sairaushistoriasta, sekä tutkimustuloksista. Seurantatutkimus toteutettiin vuonna 2023 postitettuna kyselytutkimuksena edellä mainitulle ryhmälle. Yhteensä 274 (44 %) vastasi kyselyyn keskimäärin 8 vuotta Työterveyslaitoksen diagnostisten tutkimusten jälkeen.
Tulokset ja johtopäätökset
Lähes kaikille vastaajille jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma. Ammattiastman ja työn pahentaman astman ennusteet olivat samankaltaisia. Ammattiastmapotilaista ammattia oli vaihtanut 2/3 henkilöistä ja ammatillista kuntoutusta oli saanut noin puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet ja kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta. Työttömyys astmaoireiden alkamisen jälkeen oli varsin yleistä molemmissa ryhmissä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Hanke tuotti uutta suomalaista tietoa ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavien potilaiden ennusteesta, työ- ja toimintakyvystä ja elämänlaadusta. Tulosten perusteella näitä potilaita on tarpeen seurata säännöllisesti työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa keuhkosairauksien erikoislääkärin toimesta. Suuri työttömänä olleiden määrän vuoksi ammatillisen kuntoutukseen liittyviä viiteitä tulisi tarkastella ja potilaiden kuntoutuspolkua kehittää.