Työpaikat ovat entistä tietoisempia syöpävaarasta

Teksti: Helen Partri

Kuva: Liisa Takala

Löytyykö työpaikalta syöpää aiheuttavia riskitekijöitä? Miten yksittäinen työntekijä voisi sen tietää? Ei välttämättä mitenkään, mutta työnantajan pitää kertoa riskeistä ja perehdyttää työntekijä turvallisiin työtapoihin.

”Työnantajalla on velvollisuus olla tietoinen työpaikalla käytettävistä syöpävaarallisista aineista ja työmenetelmistä ja työntekijöiden altistumisen tasosta”, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Liukkonen.

Tampereen toimipisteessä työskentelevä Liukkonen toimi vastuuhenkilönä Työsuojelurahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön tukemassa Muutokset syöpävaaraa aiheuttavien tekijöiden lainsäädännössä – vaikutukset työpaikoilla -tutkimushankkeessa, jonka tulokset valmistuivat alkuvuonna.

Tarkastelun lähtökohta oli syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskeva ASA-lainsäädäntö, johon tehtiin merkittäviä muutoksia ja laajennuksia vuonna 2020.

”Kaikki vastaajaryhmät olivat sitä mieltä, että uusi lainsäädäntö oli lisännyt tietoisuutta syöpävaarasta.”

Siihen muun muassa lisättiin uusia altisteryhmiä, kuten kvartsipöly, lehtipuupöly, käytetyt moottoriöljyt sekä dieselmoottoreiden pakokaasut. Niille altistuu iso joukko työntekijöitä, joihin lainsäädäntö ei aiemmin ulottunut.

Hanke selvitti, millaisia vaikutuksia lainsäädännön muutoksilla on ollut työpaikkojen työturvallisuustyöhön, työterveysyhteistyöhön sekä työsuojelutarkastajien toimintaan. Lainsäädännön keskeinen työkalu on Työterveyslaitoksen vuonna 1979 perustama syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien ASA-rekisteri, johon työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa syöpävaarallisista altisteista. Rekisteriä ja sen vaikutuksia oli tutkittu edellisen kerran 1990-luvulla. Uuden hankkeen tarkoituksena oli verrata tuloksia aiempaan tutkimukseen.

Lisää tietoa kaivataan

Työterveyslaitos toteutti hankkeen kysely- ja haastattelututkimuksen keinoin. Se lähetti ASA-asioita koskevan kyselyn työterveyshuolloille ja työsuojelutarkastajille sekä niille työpaikoille, jotka olivat tehneet ASA-ilmoituksen vuosina 2020–2022. Osaa yrityksistä se haastatteli. Kyselyjen avovastauksien ja haastattelujen analysoinnissa se hyödynsi tekoälyä.

”Kaikki vastaajaryhmät, työpaikat, työterveyshuollot ja työsuojelutarkastajat, olivat sitä mieltä, että uusi lainsäädäntö oli lisännyt tietoisuutta syöpävaarasta, mikä parantaa välillisesti työpaikkojen tilannetta”, Liukkonen toteaa tyytyväisenä.

Kun syöpävaarallisiin tekijöihin osataan kiinnittää huomiota, altistumisia pystytään minimoimaan ja turvallisia työtapoja opettelemaan. Monet työpaikat ilmoittivatkin panostaneensa perehdytyksiin ja henkilösuojaimien käyttöön.

”Vaikka vastausprosentti kyselyihin oli alhainen, saimme siitä huolimatta hyviä tuloksia ja yhdensuuntaisia vastauksia. Yllättävää oli kuitenkin tiedon tarve.”

Vuonna 2023 ASA-rekisteriin ilmoitettiin yli 60 000 altistunutta työntekijää.

Etenkin työterveyshuollot kaipasivat osaamisen vahvistamista altistumisen arvioinnissa.

”Työterveyshuolloilla ei ole kenties aikaa perehtyä asioihin, ja erityisesti työterveyshoitajien joukossa oli paljon vasta-alkajia, jotka kokivat osaamisensa vähäiseksi”, Liukkonen pohtii.

Syöpävaarallisten tekijöiden ja ASA-velvoitteiden tulisi olla työpaikoilla osa tavanomaista kemikaaliriskien arviointia ja hallintaa. Apuna voi käyttää esimerkiksi Työterveyslaitoksen laatimia malliratkaisuja.

Altistumisia rakennuksilta kaivoksiin

Syöpävaarallisille aineille ja työmenetelmille voi altistua niin laboratorioissa kuin rakennustyömailla. Kaikesta altistumisesta ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa ASA-rekisteriin; esimerkiksi laboratorioissa käytetään usein pieniä määriä kemikaaleja vetokaapeissa, jolloin altistuminen jää hyvin vähäiseksi.

Altistumista aiheuttavat kvartsipölyn ohessa muun muassa ruostumattoman teräksen hitsaushuurut ja formaldehydi, nikkeliyhdisteet sekä arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet.

Jos työpaikan tilanne herättää huolta, työntekijän kannattaa kääntyä työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön puoleen.

”Kvartsipölylle altistutaan pääasiassa rakennuksilla, asbestille korjausrakentamisessa ja kaivoksissa. Palamisprosesseissa syntyville yhdisteille altistuu palomiehiä ja nuohoojia. Lehtipuupölyä syntyy puusepänteollisuudessa, selluprosessissa ja levy- ja koivuvaneriteollisuudessa. Se koskettaa myös parkettiasentajia ja -hiojia.”

Vuonna 2023 ASA-rekisteriin ilmoitettiin yli 60 000 altistunutta työntekijää.

ASA-rekisteristä löytyy tietoa Työterveyslaitoksen verkkosivuilta Työelämätiedosta, joka ryhmittelee altistumistiedot toimialojen, ammattinimikkeiden ja alueiden mukaan. Työpaikka voi halutessaan verrata omaa tilannettaan alan yleiseen näkymään.

Jos syöpävaaralliset aineet ja työmenetelmät herättävät huolta tai kysymyksiä, työntekijän kannattaa kääntyä työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön puoleen. Pienissä yrityksissä kysymyksiin vastaa usein omistaja.