”Haluamme kaikki mukaan maalaamaan kuvaa tulevaisuuden Talokeskuksesta”, kuvailee Sami Tammisto Kotkan Seudun Talokeskuksella meneillään olevaa hanketta.
Johtaminen | 12.10.2021Pk-yritykset satsaavat nyt toiminnan kehittämiseen määrätietoisesti
Teksti: Tarja Sinervo
Kuva: Juha Metso, Jussi Partanen, LUT
Apulaisprofessori Minna Saunilan mukaan pk-yritysten panokset kehitykseen ja innovointiin ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Kotkan Seudun Talokeskus Oy ja ohjelmistoalanyritys Festum Software Oy.
Kotkan Seudun Talokeskus myllää organisaationsa uusiksi koko henkilöstön voimin
Kotkan Seudun Talokeskus Oy tarjoaa isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluja. Asu hyvin -sloganin alla toimii myös Talokeskuksen tytäryhtiö Emus Oy, joka tuottaa asiakkailleen kodinhoiva- ja kotiapupalveluita. Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa pyritään luomaan toimialalle uusi osallistava strategia ja matala organisaatiomalli, jossa henkilöstö on vahvasti läsnä.
– Meillä on johtoa ja esimiehiä vaihtunut kuluneen vuoden aikana, itsekin aloitin vasta reilu vuosi sitten. Henkilöstön ilmaistua huolen aiheita, olemme johdon, hallituksen ja työsuojelun kanssa käyneet keskustelua uudistumistarpeesta, kertoo toimitusjohtaja Sami Tammisto.
– Monet muutokset ovat rikkoneet jatkuvuuden tunnetta työyhteisön keskuudessa. Viime kevään yt-neuvottelut lisäsivät turvattomuuden tunnetta ja toivat epävarmuutta omasta roolista ja tulevaisuudesta. Puutteita oli myös pelisäännöissä ja sisäisessä viestinnässä, mikä lisäsi hallitsemattomuuden tunnetta työssä. Nyt etsimme yhteiset tavat toimia ja kirkastamme suuntaa, johon olemme menossa.
”Nyt etsimme yhteiset tavat toimia ja kirkastamme suuntaa, johon olemme menossa.”
Tammisto painottaa, että kyseessä ei ole kertakäyttöhanke, vaan tarkoitus on mahdollistaa sujuva muutoksenteko myös jatkossa. Tulevaisuudessakin muutokset jatkuvat, kun työntekijöistä moni jää eläkkeelle. Uudistaminen halutaan tehdä siten, että henkilöstö kokee organisaation omakseen ja on tyytyväisempi työhön, työyhteisöön ja ilmapiiriin. Samalla myös tuottavuus, toiminnan laatu ja asiakaslähtöisyys paranevat.
– Tärkeintä on jatkuva, osallistava parantaminen. Luomme raamit, selkeät vastuualueet ja pelisäännöt siten, että niihin pystyy itse vaikuttamaan. Jokaisella on oltava mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksia sekä kehittää omaa ja yhteisön tekemistä. Viisaus kun ei asu tämän pulpetin ääressä, vaan tässä yhteisössä. Viisautta on osata poimia hyvät käytänteet ja luoda yhdessä se paras toimintatapa.
Tammiston mukaan koko kiinteistö- ja isännöintiala kaipaa uudistusta. Hän haluaa saada rakenteet ja toimintamallit sellaiselle tasolle, että ne voisivat auttaa koko alaa.
– Reilun vuoden mittainen hanke on meille iso. Yksi suurimmista haasteista on raivata aikaa työryhmille. Vaikka meillä on ulkopuolinen sparraaja Skillmotor Finland apuna hankkeessa, niin se vaatii paljon henkilöstöltä. Tärkeää isossa hankkeessa on se, että kaikki näkevät yhteisen tavoitetilan, viestintä toimii, saadaan konkreettista aikaan ja tunnelma on hyvä.
Sujuva hybridityöskentelyn malli ohjelmistoyritykselle
Festum Software Oy on ohjelmistoalan yritys, joka kehittää ja ylläpitää digitaalisia palveluja kiinteistöjohtamiseen ja taloyhtiöille. Yritys sai Työsuojelurahaston tukea hankkeeseen, jossa kehitetään uusia, vuorovaikutteisia tapoja digitaaliseen työskentelyyn ohjelmistoalalla.
– Työn tekeminen on ollut meillä tiivistä tiimityötä. Meillä on mallit työntekoon, olipa kyse käyttöönotosta, tuotteen rakentamisesta tai ylläpidosta. Tiimityötä on tukenut se, että istuimme kaikki avokonttorissa Porissa, kertoo Festum Softwaren toimitusjohtaja Minna Halonen.
”Odotamme tältä kehityshankkeelta, että kilpailukykymme säilyy ja paranee, ja ennen kaikkea koko henkilöstö välttyy ylikuormittumiselta ja voi hyvin.”
Maaliskuussa 2020 kaikki 30 työntekijää siirtyivät etätöihin, eivätkä työtavat toimineet enää entiseen tapaan. Aiemmin asiakkaat saattoivat tulla koulutukseen meille tai me menimme heidän luokseen. Nyt tarvitsimme uudenlaisia vuorovaikutteisuuden keinoja, jotta tiimityö olisi mahdollista myös etänä työskennellessä.
– Tehtävien ratkominen vaatii usein yhteistyötä. Kun asiakas ottaa yhteyttä, voimme tarvita useamman asiantuntijan hoitamaan asian. Huomasimme, että kun toimistolla joku toimenpide saattoi hoitua muutamassa minuutissa, etänä siihen saattoi mennä jopa puolitoista tuntia. Vaarana oli, että työhön liittyvä vertaistuki kollegoilta vähenee, työkuormat kasvavat ja työntekijät alkavat väsyä.
Työ oli mallinnettava uudelleen ja siihen tarvitsimme ulkopuolista apua. Festum Software on jo aiempina vuosina tehnyt yhteistyötä Psykologipalvelu Fokkan Soile Ahon kanssa. Hän tuntee yrityksen, mutta tekee työtä monien eri yritysten kanssa.
– Näin saamme ulkopuolista näkemystä siihen, miten näitä haasteita on ratkaistu muualla ja psykologin näkemyksen siitä, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Työskentely on tehokasta ja käytössä monipuolisia menetelmiä.
– Odotamme tältä kehityshankkeelta, että kilpailukykymme säilyy ja paranee, ja ennen kaikkea koko henkilöstö välttyy ylikuormittumiselta ja voi hyvin. Kun he viihtyvät työssä, työn jälki on laadukasta ja asiakkaista on mukava toimia kanssamme. Paluu työpaikoille ei muuta tilannetta. Rokotuksista huolimatta etätyötä tullaan tekemään enemmän kuin ennen korona-aikaa. Uskon että saamme luotua kulttuurin, jossa digitaalisuus on yksi tapa tehdä töitä.
Tutkimus: Pk-yritysten innovaatiokyvykkyys parani vuosikymmenessä
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT toteutti 2012 tutkimuksen, jossa se selvitti, millaiset valmiudet innovaatioiden kehittämiseen on pk-yrityksissä (Saunila et al., 2012). Tuloksista selvisi, että innovaatiokyvykkyys pk-yrityksissä oli kokonaisuutena vain tyydyttävällä tasolla. Samalla selvisi, että ideointi- ja organisointirakenteilla, työntekijöiden osaamisen kehittämisellä ja osallistuvalla johtamisella on merkittävä vaikutus yrityksen suoriutumiseen.
Viime keväänä sama Työsuojelurahaston tukema tutkimus toteutettiin uudelleen. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston apulaisprofessori Minna Saunila vastasi saman aihealueen seurantatutkimuksen toteutuksesta. Sen loppuraportti ilmestyy lokakuun lopussa, mutta ensimmäiset tulokset on nyt saatu. Kyselyyn vastasi 271 pk-yrityksen edustajaa eri aloilta.
– Halusimme tutkimukseen mahdollisimman kattavan otoksen eri aloilta. Tavoitteemme oli löytää yleisiä mekanismeja sille, miten pk-yritykset lähestyvät innovaatioita ja mihin he panostavat toimintaa kehittäessään, Saunila kertoo.
– Pk-yritysten innovaatiokyvykkyys on kehittynyt myönteisesti monilla osa-alueilla. Seitsemästä eri osa-alueesta neljässä oli tilastollisesti merkitsevää nousua: osallistuvassa johtamisessa, työilmapiirissä ja hyvinvoinnissa, osaamisen kehittämisessä sekä uudistumisessa. Tulokset paranivat melko tasaisesti, mutta etenkin osaamisen kehittämiseen ja uudistumiseen panostetaan nyt aiempaa enemmän.
– Johdon rooli on muuttunut siten, että osallistuva johtaminen on lisääntynyt. Vuosikymmen sitten arveltiin työntekijöitä häiritsevän, jos johto osallistuu työhön ”kädet savessa”. Nyt johdon mukanaolo arjen suunnittelussa ja kehitystyössä ei vaikuta enää kielteisesti suorituskykyyn, kertoo Saunila.
Takapakkia pk-yrityksissä on menty siinä, miten työ on organisoitu ja kuinka yritysten rakenteet tukevat ideoiden kehittämistä edelleen. Korona-aika on voinut hiukan haitata tätä osa-aluetta, mutta tulokset olivat huonot aiemminkin.
– Ideointi ja työn organisointi oli myös 2012 lähes heikoimmalla tolalla, siihen ei silloinkaan panostettu. Nyt korostuivat erityisesti toimialojen väliset erot. Palveluorientoituneissa yrityksissä työn organisointiin ja ideointiin panostettiin paremmin kuin teollisuudessa ja valmistavissa yrityksissä.
Saunila kertoo, että kaiken kaikkiaan palvelualoilla innovaatiokykyä tukeviin osa-alueisiin panostetaan teollisuusaloja ahkerammin. Erityisesti tämä näkyi työilmapiirin, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen kohdalla. Yksi asia on kaikille aloille yhteinen, eikä ole kymmenessä vuodessa muuttunut lainkaan.
– Johto pitää työilmapiiriä ja hyvinvointia edelleen työssä suoriutumisen kannalta erittäin tärkeänä.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 5 kpl
