Työsuojelurahaston "Kun työpaikkaa kohtaa poikkeuksellinen ulkoinen kriisi" tutkimuksen vuoden 2023 teemahaussa rahoitettiin kymmenen hanketta. Nämä hankkeet tuottivat tutkimuksen keinoin sellaista tietoa, jota voidaan nopeasti hyödyntää työelämässä tulevien kriisien ja poikkeusolojen aikana.
Työsuojelurahaston toiminta | 7.10.2024Teemahankkeet tuottivat työpaikoille keinoja kohdata ulkoisia kriisejä
Teksti: Leena Filpus
Kuva: Kuvituskuva Réka Gruborovics, henkilökuvat Sami Turunen ja Kaisa Sirén
Työsuojelurahaston rahoittamat tutkimuksen teemahaun hankkeet tuottivat tietoa, jota voidaan hyödyntää nopeasti, kun työpaikkaa kohtaavat ulkoiset kriisit tai poikkeusolot. Teemahaun tavoitteena oli tuottaa konkreettisia, työpaikoilla toteuttamiskelpoisia toimenpidesuosituksia.
Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Mikael Sallisen johtamassa hankkeessa tutkittiin, miten pelastus-, hoito-, ensihoito- ja ydinvoima-aloilla voitaisiin hallita työkuormitusta ulkoisissa kriiseissä.
Alat ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä. Siksi yhteiskunnan toiminnan kannalta on olennaista, miten hyvin organisaatiot ja yksittäiset työntekijät pysyvät toimintakykyisinä ja palautuvat hankalista tilanteista normaaliin arkeen.
Hankkeen tuloksissa johtaminen ja tiedon kulku nousivat keskeisiksi keinoiksi toimintakyvyn vahvistamisessa.
“Henkilöjohtamisessa korostuivat etenkin kannustava ja osallistava ote. On tärkeää, että kaikki organisaatiossa voivat kokea olevansa samassa veneessä ja ratkovansa yhdessä käsillä olevia haasteita”, Sallinen sanoo.
Tiedonkulun avoimuus on olennaista: myös epävarmuustekijöiden ja riskien esiin tuominen luo turvallisuutta paineisessa tilanteessa.
“Annettava tieto kannattaa räätälöidä kohderyhmän työn kannalta olennaisiin asioihin. Mikä on juuri tämän henkilöstöryhmän tilanne, ja miten he voivat hyödyntää tietoa?”
Myös harjoittelu sekä ohjeistukset ja roolit auttavat hallitsemaan työkuormitusta kriisitilanteessa. Koska tilanteet vaihtelevat, tiukan eksaktien ohjeistuksien sijaan tarvitaan pelivaraa soveltaa. Hankkeessa luotiin toimialakohtaiset suositukset sekä yleisempi verkko-opas työpaikan keinoista hallita työkuormitusta kriiseissä.
Hanke: Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä 220413
Itsensä johtamisen taito tukee lähijohtajia
Lapin yliopiston yliopistonlehtori Hanna Vakkalan luotsaaman Kyvykkäänä kriisissä -hankkeen tavoitteena oli tukea johtamista ennakoivasti sekä etenkin kriiseissä. Kriisitilanteessa myös esihenkilöiden voimia koetellaan, mutta selviytymiskykyä voidaan tukea itsensä johtamisen menetelmillä.
Tutkimuksen mukaan lähijohtajan kyky reflektoida omaan toimintaansa sekä myötätuntoinen ote itseä kohtaan vahvistavat niin hänen itsensä kuin koko organisaation resilienssiä.
“Kriisitilanteessa myös johtaja voi olla epävarma ja kuormittunut. Resilientti johtaja tiedostaa, mihin asioihin voi vaikuttaa, mihin ei. Kun keskitytään siihen, mihin voidaan vaikuttaa ja tartutaan siihen, pystyvyyden tunne lisääntyy. Tämä heijastuu myönteisesti koko organisaatioon ja auttaa kaikkia selviämään paineisessa tilanteessa”, Vakkala sanoo.
Myös aiemmat kokemukset erilaisista kriiseistä auttavat ennakoimaan tilanteita ja kannattelevat niin johtamista kuin organisaatioita. Kun kokemus yhdistyy johtajan empatiakykyyn ja myönteiseen vuorovaikutukseen, koko organisaation toimintakyky ja turvallisuudentunne laajenevat.
“Organisaatioiden kannattaa olla tietoisia erilaisista uhista ja valmistautua niihin sisäisesti skenaarioita ja prosesseja miettien. On tärkeä tunnistaa kriisejä edeltävät hiljaiset signaalit ja reagoida niihin.”
Hankkeessa laadittiin kriiseihin varautumisen malli sekä itsensä johtamisen tietopaketti, joiden avulla tuetaan organisaatioiden toimintakykyä, resilienssiä sekä johtamisosaamista.
Hanke: Kyvykkäänä kriisissä 220443
Kriisi voi motivoida uudistumaan
Vaasan yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeessa Selviytymisestä uudistumiseen: oppimisen ja innovoinnin johtamisen työpaikan kriisissä tutkittiin työkäytäntöjen uudistamisen johtamista kriisitilanteessa opetusalalla. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat tutkijatohtori Laura Urrila Vaasan yliopistosta sekä tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta.
“Selvitimme, millaiset tekijät vaikuttavat kriisistä selviämiseen, mitä ratkaisuja aiemmissa kriiseissä on löydetty ja millaisia keinoja opettajat kaipaavat työnsä tueksi. Kriisi ei ole vain selviytymistä, vaan se antaa myös mahdollisuuden oppia uutta ja kehittää toimintatapoja”, Urrila kiteyttää.
Esimerkiksi koronapandemia laittoi opettajien toimintatavat uusiksi, jotta perustehtävä, opettaminen, onnistuisi.
“Osalla opettajista digivalmiudet olivat jo entuudestaan hyvät, mutta kaikki joutuivat sopeutumaan uuteen tilanteeseen välittömästi. Kollegiaalisen tuen ja yhteistyön merkitys korostuivat. Esihenkilöiden antama tuki oli tärkeä työhyvinvoinnin kannattelija. Se edisti työssä suoriutumista ja vähensi työn kuormaa.”
Ulkoa tulleiden määräysten vuoksi opetustyön autonomisuus väheni pandemian aikana. Esihenkilöiltä saatu valtuutus toimia parhaalla mahdollisella tavalla nousi tärkeään rooliin.
“Opettajille oli tärkeää, että heille annettiin lupa keskittyä perustehtäväänsä. Esihenkilöiden toivottiin priorisoivan työtä.”
Hankkeessa laadittiin huoneentaulu Johda kriisissä!, josta löytyvät suositukset uudistumisen johtamiseen kriisitilanteissa opetusalalla. Ohjeet ovat sovellettavissa myös muille aloille.
Yhteishanke:
Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä (Uudis) 220437
Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä (Uudis) 220441
Lähes miljoona euroa kriisien hallintaan
Työsuojelurahasto myönsi helmikuussa 2023 yhteensä lähes miljoona euroa kymmenelle tutkimushankkeelle, joiden teemana oli ”Kun työpaikkaa kohtaa poikkeuksellinen ulkoinen kriisi”. Kolmen edellä esitellyn lisäksi tukea saivat seuraavat hankkeet.
Työterveyslaitoksen Johda palautumista kriisissä -tutkimushanke tutki koronapandemian rasittamia sotetyöntekijöitä ja hyvinvointialuevalmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden jaksamista. Vastuuhenkilönä tutkimusprofessori Jaana Laitinen.
Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry:n Työpaikka kriisien oloissa – Käytännöt, opit ja sukupolvien voimavarat -tutkimushanke tarkasteli, mikä merkitys työyhteisöillä on työelämää koettelevissa kriiseissä. Vastuuhenkilönä johtaja Jenni Simonen.
Tampereen korkeakoulusäätiön Teollisuustyöntekijöiden toiminta kriisitilanteissa – joustavuuden ehdot ja käytännöt (TETO-hanke) -tutkimushanke tutki, miten työntekijöiden joustava toiminta vaikuttaa yritysten selviytymiseen kriisitilanteissa. Vastuuhenkilönä yliopisto-opettaja Tiina Saari.
Työterveyslaitoksen Pandemian seuraukset ja pandemiaresilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla -tutkimushanke selvitti, miten koronapandemia muutti kunta-alan työtä ja miten muutokset heijastuivat työhyvinvointiin ja työkykyyn. Vastuuhenkilönä johtava tutkija Jenni Ervasti.
Jyväskylän yliopiston Kriisit, korkeakoulujohtaminen ja -työ: miten korkeakoulut voivat toimia paremmin kriiseissä? -tutkimushanke tutki korkeakoulujen kriisijohtamista. Vastuuhenkilönä johtaja, tutkimusprofessori Taina Saarinen.
Vaasan yliopiston Kriisien hybrideiksi hajauttamat työyhteisöt – miten uudet työntekijät pääsevät osaksi niitä? -tutkimushanke tuotti tietoa uusien työntekijöiden sosiaalisesta integraatiosta etä- ja hybridityöyhteisöihin. Vastuuhenkilönä professori Liisa Mäkelä.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
