Pandemian seuraukset ja pandemiaresilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla

Tiivistelmä

Selvitämme, miten koronapandemia muutti kunta-alan työtä ja miten muutokset työssä heijastuivat kunta-alan henkilöstön psykososiaaliseen työympäristöön, työhyvinvointiin ja työkykyyn. Tarkastelemme tätä erilaisissa alaryhmissä, mm. iän, sukupuolen, ammatin ja perhetilanteen mukaan. Lisäksi selvitämme, miten koronavirustartunnat heijastuivat sairauspoissaolojen kehitykseen tartunnan jälkeen. Tulokset auttavat tunnistamaan sekä riskitekijöitä että hyvinvointia tukeneita tekijöitä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Koronapandemian seuraukset ja työhyvinvointia pandemia-aikaan tukeneet tekijät kunta-alalla

Tiivistelmä

Selvitimme koronapandemian seurauksia, työhyvinvointia pandemia-aikana tukeneita tekijöitä ja työkyvyn riskitekijöitä kunta-alalla verraten aikapisteitä ennen pandemiaa, sen aikana ja pandemian jälkeen. Koronapandemia kuormitti työntekijöitä laajalti, mutta erityisesti terveydenhuollossa, kasvatuksessa ja opetuksessa. Johto- ja asiantuntijatehtävissä etätyöhön siirtyminen näyttäisi suojanneen pandemian haitallisilta vaikutuksilta. Työstressin rooli työkykyyn ja palautumiseen vaikuttavana tekijänä korostui pandemia-aikana. Koronatartunta lisäsi sairauspoissaoloja jopa kahden vuoden seurannassa. Tulokset antavat tietoa pandemian jälkihoitoon sekä ajatuksia siihen, mihin tekijöihin tulevissa kriiseissä on syytä keskittyä.

Lähtökohdat

Koronapandemia muutti työelämää. Terveysuhan lisäksi pandemiasta aiheutui haasteita myös töiden uudelleen organisointien muodossa. Alustavat tuloksemme kunta-alalta viittasivat ammattien väliseen polarisaatioon työhyvinvoinnissa pandemian aikana. Tutkimusta pandemian jälkeisestä tilanteesta ei kuitenkaan ollut. Hankkeessa haluttiin selvittää, mitkä tekijät ovat oleellisia, kun henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä halutaan tukea kriisiaikoina.

Aineisto

Aineistona käytettiin Kunta10-tutkimuksen henkilöstökysely- ja rekisteriaineistoja ennen pandemiaa, sen aikana ja pandemian jälkeen. Kunta10-tutkimus on kunta-alan henkilöstön hyvinvointia seuraava tutkimus, johon osallistuu kuusi Suomen suurinta kuntaa ja viisi niiden pienempää lähikuntaa. Kyselytutkimus toistetaan kahden vuoden välein. Kyselyaineistoja hyödynnettiin vuosilta 2016-2022. Sairauspoissaoloja seurattiin vuosina 2019-2022.

Menetelmät

Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Pääasialliset analyysimenetelmät olivat erilaisia toistomittausaineistoa sekä pitkittäisessä muodossaan että poikkileikkausten aikasarjana hyödyntäviä regressiomallinnuksia sekä trajektorianalyyseja. Tutkimusjoukon koko vaihteli osatutkimuksesta riippuen 20 944 ja 40 503 osallistujan välillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Asiantuntijatöissä siirtyminen etätyöhön ja sen tuomat joustot näyttivät tukevan kriisikestävyyttä. Toimiva työyhteisö ja oikeudenmukainen johtaminen ovat tärkeitä työhyvinvoinnille kaikkina aikoina. Kuitenkin pandemia-aikaa edeltäneet psykososiaaliset riskitekijät työyksikössä selittivät alentunutta ja pandemia-ajassa heikentynyttä työkykyä. Pandemia-aikana korostui työstressin hallinta kriisikestävyyttä tukevana tekijänä. Pandemian alussa saatu koronatartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset antoivat tietoa tekijöistä, joihin pandemioissa, ja erilaisissa kriiseissä laajemminkin, tulee kiinnittää huomiota työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Pandemia-aika kuormitti erityisesti terveydenhuoltoalaa, mutta myös sosiaalialan ja opetusalan työntekijät kuormittuivat. Lähityöntekijöiden jaksamiseen pitää siis jatkossa erityisesti keskittyä sekä huomioida myös tartunnoilta suojautuminen, sillä tartuntaudeilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia sairauspoissaoloihin.

Aineisto

Johanna Kausto, Jaakko Airaksinen, Matti Joensuu, Ville Aalto, Mika Kivimäki, Jenni Ervasti. Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2024.
ISBN 978-952-391-149-9 (PDF) Avaa