Työpaikka kriisien oloissa – Käytännöt, opit ja sukupolvien voimavarat

Tiivistelmä

Tutkimus tarkastelee mikä merkitys työyhteisöillä on työelämää koettelevissa kriiseissä ja niistä selviämisessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka suorittavaa työtä tekevät yli 18-vuotiaat nuoret ja keski-ikäiset työntekijät kohtaavat muutoksen ja kuinka ikäluokkien voimavarat voivat auttaa työpaikkoja pärjäämään kriiseissä. Tutkimuksessa haastatellaan työntekijöiden lisäksi myös työantajien edustajia. Tutkimus tuottaa toimenpidesuosituksia työpaikkojen kriisinkestävyyden parantamiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Simonen

Tiedote

Nuorten sitouttaminen työpaikkoihin ei onnistu vanhoin opein

Tiivistelmä

Työelämässä kohdataan tulevaisuudessa uudenlainen tilanne, kun eläkkeelle jäädään nykyistä vanhempana ja eri-ikäiset ihmiset työskentelevät rinnakkain. Suomen on sopeuduttava väestörakenteen muutokseen ja tultava paremmin toimeen olemassa olevilla työvoimaresursseilla. Tutkimus tuottaa tietoa eri ikäpolvien yhteistyöstä, sitä edistävistä ja hankaloittavista tekijöistä, sekä nuorten ja varttuneiden työntekijöiden voimavaroista. Tieto auttaa työpaikkoja kehittämään nuorten ja varttuneiden yhteistyötä edistävää ilmapiiriä. Tutkimus perustuu 37 yksilöhaastatteluun neljästä organisaatiosta. Tutkimusta varten haastateltiin nuoria, alle 30-vuotiaita ja varttuneita, 50–65-vuotiaita suorittavan työn tekijöitä sekä työnjohtoa.

Lähtökohdat

Työelämää tutkittaessa on havaittu, että sitoutunut henkilöstö on yksi tärkeimmistä organisaation resilienssin lähteistä. Työntekijöiden keskinäiset suhteet toimivat työpaikan voimavarana ja voivat auttaa vaikeiden kriisiaikojen yli. Tutkimuksen teoriatausta hyödyntää resilienssin käsitteistöä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, kuinka eri-ikäiset kohtaavat toisensa työpaikoilla ja voivat tukea toisiaan uusissa tilanteissa ja kriisien oloissa. Tieto auttaa työpaikkojen resilienssin vahvistamisessa.

Aineisto

Tutkimusta varten haastateltiin nuoria, alle 30-vuotiaita ja varttuneita, 50–65-vuotiaita suorittavan työn tekijöitä sekä työnjohtoa neljässä organisaatiossa. Nuorin haastateltu oli 18-vuotias, iäkkäin 61-vuotias. Haastatelluista 16 oli nuoria, 13 varttunutta ja 8 johdon edustajaa. Yhteensä haastateltuja oli 37. Haastateltuja ammattiryhmiä olivat lähi- ja sairaanhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, hoiva-alan asiakaspalvelijat, pikaruokaravintolan työntekijät ja metsäkoneenkuljettajat.

Menetelmät

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Työntekijöille ja työnantajan edustajille oli erilliset haastattelurungot. Niiden teemat olivat kuitenkin samoja ja kysymyksistä osa oli yhteisiä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin sanasta sanaan ja koodattiin temaattisesti analyysin helpottamiseksi. Analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tulokset ja johtopäätökset

Nuorten ja varttuneiden yhteistyön onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka hyvin työpaikalla pystytään ratkomaan erilaisten odotusten tuottamia jännitteitä, liudentamaan ennakkoluuloja ja epävarmuutta, sekä luomaan yhteisiä vuorovaikutuksen tapoja. Siksi työpaikoilla on tärkeää luoda käytäntöjä eri-ikäisten yhteistyön parantamiseksi ja vahvistaa erilaisuutta arvostavaa ilmapiiriä. Osaamisen eri muotoja pitäisi hyödyntää monipuolisemmin. Myös työnjohdolta odotetaan entistä kokonaisvaltaisempaa tukea.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti käytännönläheistä tietoa eri-ikäisten työntekijöiden keskinäisestä yhteistyön onnistumisista ja kompastuskivistä niin työntekijöiden kuin työnjohdon näkökulmasta. Tulokset on esitetty hankkeen loppuraportissa selkeässä, visuaalisesti helppolukuisessa muodossa, jolloin niitä on vaivatonta hyödyntää työpaikkojen kehittämisessä. Raportti havahduttaa tunnistamaan eri-ikäisten yhteistyötä heikentäviä käytäntöjä ja tarjoaa työkaluja eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyön tukemiseen.

Aineisto

Aino Heikkilä. Nuorten ja varttuneiden yhteistyö työpaikoilla. Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanke. Loppuraportti.
E2 Tutkimus 2023
ISBN 978-952-5895-24-7 Avaa