Kriisit, korkeakoulujohtaminen ja -työ: miten korkeakoulut voivat toimia paremmin kriiseissä?

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan korkeakoulujen kriisijohtamista ja sitä, miten se tukee korkeakouluissa tehtävää työtä kriisin aikana. Hyödynnämme olemassa olevaa koronapandemian aikana kerättyä korkeakoulutyötä, johtamista sekä korkeakoulutyön hyvinvointia koskevaa kysely- ja haastatteluaineistoa. Täydennämme tätä aineistoa kaikille suomalaisille korkeakouluille tehtävällä kyselyaineistolla sekä asiantuntija- ja päätöksentekijäpaneeleista saatavalla aineistolla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Taina Saarinen

Tiedote

Konteksti, kommunikaatio ja moninaisuus: Korkeakoulujen kriisijohtaminen on arjen johtamista

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin suomalaisten korkeakoulujen kriisijohtamisen käytänteitä henkilöstön näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostui korkeakoulujen henkilöstölle järjestetyistä paneelikeskusteluista sekä valtakunnallisesta korkeakouluissa johtoasemissa työskenteleville henkilöille teetetystä kyselystä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää korkeakoulujen kriisijohtamista kaikissa kriisin eri vaiheissa, eli myös kriisejä ennakoivaa ja niistä toipumista käsittelevää johtamista. Tutkimustuloksissa korostuivat arjen kriisijohtajuuden sekä kriisien moninaisuuden ja kontekstisidonnaisuuden teemat. Tutkimustulosten perusteella laadittiin korkeakouluja koskeva kriisin määritelmä sekä erilaisia suosituksia korkeakoulujen kriisijohtamistyön kehittämiseksi.

Lähtökohdat

Kriisikäsitys on viimeisten vuosikymmenten aikana moninaistunut, ja erityisesti koronapandemia herätteli organisaatioissa tarvetta valmistautua erityyppisiin kriiseihin. Hankkeen tarkoituksena oli arvioida suomalaisten korkeakoulujen kriisijohtamisen tilannetta erilaisten kehitystarpeiden ja -kohteiden tunnistamiseksi ja ohjaavien mallien muodostamiseksi. Samalla kehitettiin käsitteistöä eritysesti korkeakoulujen kriisijohtamiseen.

Aineisto

Hankkeen ensisijaisena tutkimusaineistona toimivat paneelikeskustelut, joihin osallistui yhteensä 25 suomalaisissa korkeakouluissa ja niiden kanssa yhteistyössä työskentelevää henkilöä, sekä valtakunnallinen kysely, johon vastasi kaikkiaan 126 johtoasemissa suomalaisissa korkeakouluissa toimivaa henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kriisijohtamista käsittelevää, vertaisarvioitua kirjallisuutta sekä tutkijoiden omia, aiempia tutkimuksia varten keräämiä aineistoja.

Menetelmät

Korkeakoulujen henkilöstölle järjestetyt paneelikeskustelut (10 kpl) nauhoitettiin ja analysoitiin sekä kuvailevan että temaattisen analyysin keinoin. Paneeleilla pyrittiin osallistavaan lähestymistapaan. Paneelikeskustelujen, kirjallisuuskatsauksen ja tutkijoiden aiemman datan perusteella luotiin anonyymi verkkokysely, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastaukset (N=126) analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimusaineistossa nousi esiin kolme toistuvaa teemaa – moninaisuus, konteksti sekä arjen johtajuuden ja kriisijohtajuuden käsitteiden symbioottisuus – jotka kuvasivat kriisijohtajuutta ja kriisien aikana toimimista läpileikkaavia tekijöitä. Aineiston pohjalta hahmoteltiin korkeakouluja koskeva kriisikäsite ja erilaisia kriisikäytänteiden raameja, joiden perusteella puolestaan laadittiin korkeakoulujen kriisijohtamista tukevia ja kehittäviä suosituksia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimustulosten perusteella hahmoteltiin suosituksia, joilla suomalaisten korkeakoulujen kriisijohtamista voitaisiin kehittää, ja ne jaoteltiin kriiseihin valmistautumisen, organisatorisen tason, viestinnän ja hyvinvoinnin teemoihin. Suositukset ovat luonteeltaan konkreettisia, mutta helposti erilaisiin toimintaympäristöihin sovellettavia. Tutkimustulosten avulla esitettiin myös uusia tutkimuskohteita korkeakoulujen kriisijohtamisen edelleen kehittämiseksi.

Aineisto

Recommendations for crisis leadership Avaa

Suosituksia kriisijohtamiseen Avaa

Marc C. Perkins, Taina Saarinen, Taru Siekkinen, Elias Pekkola, Kati Laine, Laura Minkkinen. Good leadership practices as a basis for crisis resilience. How Finnish higher education can work better in crisis. Loppuraportti. Jyväskylän yliopisto. 2024.
DOI: https://doi.org/10.17011/ktl-rt/x
ISSN 2737-0046
Loppuraportti on ladattavissa myös osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96746 Avaa