Takaisin

Keho ja mieli kuntoon työpaikalla

Keho ja mieli kuntoon työpaikalla

31.01.2019 Tiedote

Työsuojelurahaston rahoittamissa hankkeissa on lisätty kipupotilaiden kivunhallinnan ja pystyvyyden tunnetta, noustu psykofyysisestä ryhtieroosiosta sekä opeteltu stressin ja jännityksen purkamista tärisemällä. Keho ja mieli on hankkeissa ymmärretty kokonaisuudeksi ja tuettu työntekijöitä ottamaan itse oma hyvinvointinsa haltuun. Hankkeita esitellään Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 31. tammikuuta.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Joka kolmas liki 40 000 työntekijästä on ilmoittanut työterveyskyselyissä kärsivänsä kroonisesta kivusta.

Työterveys Helsingissä kehitettiin kipupotilaita varten ohjatut vertaistukiryhmät, joissa viitekehyksenä on modernein biopsykososiaalinen tutkimustieto, kognitiivinen työote sekä rentoutus- ja tietoisuustaidot. Resepti perustuu kokonaisvaltaisen kivunhallinnan ja pärjäämisen tukemiseen: kivun kanssa voi oppia elämään hyvää ja työkyistä elämää.

– Tulokset olivat vaikuttavia. Pelot ja huolet kipuun liittyen vähenivät, pystyvyyden ja hallinnan tunne lisääntyivät. Kipukin väheni, vaikka kivun poistaminen ei ollut ryhmien ensisijaisena tavoitteena, kipututkija, LT, työterveyden dosentti Helena Miranda sanoo.

– Terveydenhuollon ammattilaisena on hienoa olla todistamassa, kun kivulias, ahdistunut ja toivoton ihminen alkaa kukoistaa. Se on seurausta siitä, kun katse siirtyy kivusta siihen, mitä kaikkea mielekästä elämässä pystyy tekemään kivusta huolimatta.

Ensimmäisiin ryhmiin osallistui 60 kroonista kipua potevaa työntekijää, joiden työkyvyttömyysriski oli koholla. Ohjattu ryhmätoiminta on jatkunut pilotin jälkeen normaalina työterveystoimintana. Kipu on merkittävin ja kallein työkyvyttömyyttä aiheuttava terveysoire, ja Suomessa on eniten Euroopassa sairauspoissaoloja kivun takia.

– Pystyisimme tarjoamaan paljon enemmän tukea kipupotilaille kuin on edes ymmärretty. Toimintatapa kannattaisi levittää kaikkiin työterveyshuoltoihin ja terveyskeskuksiin, Miranda toteaa.

Ryhdin huolto työpäivään

Kehonhallinnan uranuurtaja Marja Putkisto haluaa nostaa älylaitteidensa ääreen jämähtäneet työntekijät ryhtieroosiosta takaisin ryhtiin ja tasapainoon.

– Psykofyysisessä ryhtieroosiossa luontaiset liikesuunnat ovat hiipuneet ja motoriikka hiljalleen rappeutunut, mikä laskee koko kehon toimintakykyä ja vaikuttaa myös mieleen. Seurauksena on kipuja, jaksamattomuutta ja sairauspoissaoloja.

Ryhtieroosiota eivät korjaa uudet työtuolit tai liikuntasetelit. Putkiston ratkaisu on Työsuojelurahaston tuella tuotteistettu innovatiivinen Finnmotion-palvelukokonaisuus. Tämä työelämän ryhtikoulu lupaa pureutua ryhtieroosion ydinsyihin ja kohentaa työntekijöiden hyvinvointia, toimintakykyä ja tuottavuutta.

– Finnmotion sopii mille tahansa alalle ja erityisesti organisaatioihin, jotka käyvät läpi muutosprosesseja. Ohjelman avulla voidaan kehollistaa johdon strategiaa, mikä vahvistaa kilpailu- ja muutoskykyä, Putkisto sanoo.

Finnmotion-ohjelmat räätälöidään sopiviksi kuhunkin organisaatioon. Koulutetut ryhtienkelit tulevat työpaikoille ja opettavat yksinkertaisia liikkeitä, joiden avulla kehon normaalit liikeketjut palautuvat. Ne tehdään työpaikalla työnteon lomassa. Aikaa harjoittelu ei vie kuin joitakin minuutteja päivittäin.

– Finnmotion on jatkuva ja kehittyvä itsehoitojärjestelmä, jossa työntekijä saa ryhdin huollosta uuden työkalun itselleen.

Menetelmää pilotoi hyvin tuloksin vuonna 2018 silloinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Tärinä purkaa stressiä

Voiko jokainen oppia purkamaan stressiä ja jännityksiä – tärisemällä?

– Ei tarvitse opetella, koska me kaikki osaamme sen jo luonnostamme. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden jälkeen hermoston luontainen palautumismekanismi on tärinä tai vapina, Suomen vastaava TRE-ohjaajakouluttaja, DI Jyrki Rytilä sanoo.

 TRE-stressinpurkuliikkeet (Trauma and Tension Releasing Exercises) on siten yksinkertainen ja helposti omaksuttava itsehoitomenetelmä. Sen on kehittänyt amerikkalainen stressin- ja traumanhoidon asiantuntija, tohtori David Berceli.

Rytilä kertoo, että piiloutuneen taitonsa saa houkutelluksi esiin seitsemällä liikkeellä, joiden aiheuttama staattinen jännitys kohdistuu pelkolihakseen eli lonkankoukistajaan ja käynnistää tärinän. Kun saa harjoitusta, kehoa ei tarvitse viritellä eheyttävään ja palauttavaan tärinään alkuliikkein.

Työsuojelurahaston tukemissa kehittämishankkeissa TRE-menetelmää on käytetty työntekijöiden työhyvinvointia parantamaan kolmessa organisaatiossa: Lassila & Tikanojassa, Helsingin Diakoniaopistossa ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiössä.

Rytilä toimi interventioissa ulkopuolisena asiantuntijana. Juuri kukaan organisaatioissa ei tiennyt menetelmästä mitään, mutta siihen suhtauduttiin avoimin mielin. Kokoontumisissa osallistujat koulutettiin liikkeiden avulla siten, että tärinää pystyy käyttämään hyödyksi työpaikalla ja kotona nopeastikin.  

Avointen palautteiden perusteella aika suuri osa ottanut TRE:n päivittäiseen elämäänsä mukaan. Työntekijät kiittävät nopeutunutta palautumista, kasvanutta resilienssiä sekä kohentunutta kykyä purkaa jännitystä ja stressiä. Ymmärrys kehon merkityksestä stressin purkamisessa on selkiytynyt. Olosta on tullut tasaisempi ja rauhallisempi. Pitkään jatkuneet niska- ja selkäkivut ovat loppuneet.

Hankkeet: 115395 Kivunhallintaryhmät työterveyshuollossa - Satunnaistetun kontrolloidun interventiotutkimuksen pilotti , 117170 Työelämän Ryhtikoulu ja Ryhtienkelipalvelu, 118218, 118219, 180012 TRE-stressinpurkumenetelmä työhyvinvointia edistämässä, www.tsr.fi