Historia

Työsuojelurahasto on ollut merkittävä työelämässä sovellettavan tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja jo vuodesta 1979 asti: tuellamme on valmistunut tuhansia hankkeita neljän vuosikymmenen aikana. Vuosien aikana työelämä on muuttunut valtavasti ja meidän toimintamme sen mukana.

nainen-hoitotyossa

Kotihoidon työn kuormitus oli Teknillisen korkeakoulun tutkimuskohteena 1990-luvulla. Valokuvaaja Eija Hiltunen kuvasi kotihoitoa Helsingissä Työn kuva -kirjaan, jonka Työsuojelurahasto julkaisi vuonna 1999. Kaikki tämän jutun kuvat ovat Työn kuva -kirjasta.

Yli 40 vuotta työelämän tutkimusta ja kehittämistä

Työsuojelurahastolaki säädettiin 6. huhtikuuta 1979, ja se tuli voimaan suomalaisen työn päivänä, vappuna 1. toukokuuta. Laki määritteli tehtäväksemme varojen myöntämisen työsuojelualan tutkimukseen, koulutukseen, tiedon keräämiseen ja tiedottamiseen. Tehtävänämme on alusta asti ollut myös Työturvallisuuskeskuksen toiminnan rahoittaminen.

Kaikkien aikojen ensimmäinen hanke oli tammikuulle 1980 päivätty Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen Työpaikkaruokailuselvitys. Toimintamme alkuvuosina 1980-luvulla lakia ja rahaston sääntöjä tulkittiin tiukasti. Rahoittajaa oli turha lähestyä sellaisilla hakemuksilla, joista puuttui tärkein sana: työsuojelu. Työsuojelu nähtiin perinteiseksi kovaksi työsuojeluksi, joka liittyi fyysisiin tapaturmariskeihin ja altisteisiin. Rahoitusta haettiin hyvin usein käytännöllisten ongelmien ratkaisuun.

Lue lisää Työsuojelurahaston ensivuosista tästä artikkelista.

mies-rakennustyomaalla

Tuottavuutta rakennustyöhön. VTT selvitti 1990-luvun lopulla, miten erilaiset apuvälineet lisäävät ergonomiaa ja tuottavuutta. Kuva on otettu YIT:n rakennustyömaalla Oulussa.

Työsuojelurahaston toimiala laajenee

Pitkin 1980-lukua vastaanotimme hakemuksia, jotka tiukasti ottaen eivät kuuluneet työsuojeluun, vaan työelämän yleisiin tutkimus- ja kehitystarpeisiin. Vastasimme tarpeeseen, ja vuoden 1984 lain ja sääntöjen muutos lavensi rahaston toimialaa työsuojelusta kohti laaja-alaisempaa työelämän tutkimusta. Aloimme myöntää rajoitusta tutkijoille, joiden tausta on esimerkiksi sosiologiassa, sosiaalipsykologiassa, oikeustieteessä, työn historiassa tai valtiotieteessä. Vuonna 1995 toimialamme laajeni edelleen tuottavuuskysymyksiin.

nainen-ja-lapset-paivakodissa

Määräaikaisten työsuhteiden osuus uusista työsuhteista nousi 1990-luvulla, mikä vaikutti työelämässä koettuun epävarmuuteen. Työterveyslaitos tutki pätkätöiden vaikutusta työyhteisön toimintaan muun muassa päiväkodissa. Kuva on otettu Kalliorinteen päiväkodissa Helsingissä.

Työelämän muutos tuli ja jäi 1990-luvun laman myötä

Suomi suistui 1990-luvun alussa historiansa pahimpaan lamaan. Yrityksiä kaatui ja talouskurimus koetteli myös julkista sektoria. Seurauksena oli suurtyöttömyys, jonka jälkeen työelämä ei enää palannut ennalleen. Vaikka talous elpyi nopeasti 1990-luvun puolivälistä alkaen, ei jatkuvuuden ja suhteellisen varmojen työpaikkojen tuomaan leppoisuuteen kuitenkaan ollut paluuta.

Uusista työsuhteista huomattava osa oli määrä- ja osa-aikaisia. Työpaikkailmapiiri koveni, ja työt oli tehtävä tehokkaasti ja vähemmin kustannuksin. Alihankinta ja verkostot saivat yhä suuremman sijan globaaliksi muuttuneessa kilpailussa. Epävarmuudesta tuli työelämän pysyvä ja kuormittava piirre. Työuupumusta koskevan tiedon tarve lisääntyi. Työkykyä ja -hyvinvointia alettiinkin 1990-luvulla vaalia monipuolisesti, sillä niiden kohtalonyhteys tuottavuuteen kävi ilmeiseksi.

Lue lisää Työsuojelurahaston 90-luvun kuulumisista tästä artikkelista.

aivojen-toimintakykya-mitataan-tyoterveyslaitoksella

Koneilta tulvi tietoa. Työterveyslaitos tutki jo 1990-luvulla aivojen toimintakykyä jatkuvassa tietotulvassa. Turun yliopisto totesi tutkimuksessaan, että osaamisen puutteet syövät tietojärjestelmistä saatua hyötyä. Kuva on Työterveyslaitokselta Helsingistä.

2000-luvulla ratkotaan psykososiaalista kuormitusta

Kiire, henkinen kuormitus sekä mielenterveysongelmat ovat tämän päivän työsuojeluhaasteita. Tämä näkyy myös Työsuojelurahastolle lähetetyissä tutkimushakemuksissa: niissä nousevat esiin psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvät haasteet.

2000-luvulla suomalainen työelämä on digitalisoitunut voimakkaasti ja monissa rahoittamissamme hankkeissa onkin tutkittu teknologian soveltamista työelämässä. Tulevaisuudessa teknologia lomittuu yhä tiiviimmin työhömme, joten jatkamme suomalaisen työelämän kehittämistä tällä saralla.

Kuvat: Eija Hiltunen