Takaisin

Lupaava mittari homesairaiden tutkimiseen

Lupaava mittari homesairaiden tutkimiseen

08.09.2017 Tiedote

Kosteus- ja homevaurioille altistuneiden kliinistä tutkimista varten on löytynyt uusi, lupaava immunologisen vasteen mittari. Se on seerumin FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21), joka alustavien tulosten mukaan korreloi vahvasti sekä altistumiseen että oireiluun.

– Yllättävä löydös on hyvin mielenkiintoinen. FGF21-testi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia laajemmissa aineistoissa ja eri työympäristöissä ennen kuin sitä voi suositella käytännön potilasdiagnostiikkaan homealtistuksen yhteydessä, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo.

Löydös saatiin tutkimuksessa, jonka tekivät Putuksen yritys IndoorAid, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia objektiivisia immunologisia menetelmiä sisäilmasta sairastuneiden altistumisen ja oireiden lääketieteelliseen tutkimiseen. Tällaisia välineitä on niukalti. Sekä potilaan että työnantajan ja vakuutusyhtiön oikeusturvan mukaista olisi, että tarjolla olisi luotettavia ja valideja, riittävän herkkiä ja mikrobispesifejä, edullisia ja toistettavia mittareita sekä altistumisen että ärsytys- ja yliherkkyysoireiden osoittamiseen.

Selitys lamauttavalle väsymykselle

Hormonin kaltainen FGF21-proteiini on yksi monista markkereista, jotka kuvaavat solun mitokondrioiden toimintaa ja hyvinvointia. Se saadaan verinäytteestä, tarkemmin veren seerumista. Aiemmin sitä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.

– Elintärkeät mitokondriot vastaavat soluhengityksestä ja tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Niitä on eniten paljon energiaa tarvitsevissa soluissa, kuten lihassoluissa. Jos nämä energiakeskukset alkavat voida huonosti, ne lakkaavat toimimasta, turpoavat ja voivat räjähtää. Vaikka ravintoa ja happea olisi saatavilla, solu ei voi hyvin, koska ei pysty hyödyntämään niitä, Putus kuvailee.

Aiemmin professori Mirja Salkinoja-Salonen työryhmineen on tutkinut mitokondrioita ja todennut mikroskoopilla niiden turpoamisen ja rikkoutumisen home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutuksesta.

– Meidän löydöksemme täydentää hyvin näitä aiempia havaintoja, Putus sanoo.

Hän kertoo, että sisäilmasta sairastuneet kuvailevat usein lamauttavaa väsymystään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun työntekijä on töistä kotiin pyöräillessään nukahtanut ja ajanut ojaan.

– Tämä mittari näyttää kuvaavan ja selittävän juuri sitä väsymystä, josta potilaat kertovat. Tietenkin pitäisi riittää, mitä kerrotaan, mutta yleensä testejä halutaan varmennukseksi.

Jatkotutkimukset tarpeen    

FGF21-testiä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.

– Testi on olemassa kaupallisena kittinä, se on halpa ja nopea käyttää. Löydöksen merkityksen arviointi edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmilla aineistoilla sekä toistettavuuden ja validisuuden tarkempaa arviointia, Putus sanoo.

– FGF21 ei edelleenkään korvaisi rakennuksen tutkimista, koska se ei ole homealtistukselle spesifi vaan arvo nousee myös muissa sairauksissa ja tiloissa. Kuitenkin se on objektiivinen osoitus solutason tapahtumista.

Useimmat testit eivät toimineet

Tutkimuksessa käytiin läpi 317 työntekijän terveydentila päteviksi todennetuilla oirekyselyillä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Myös tutkittujen työympäristöt vertailukohteineen tutkittiin. Ne olivat hoitoalan laitoksia, yliopistorakennuksia, kouluja ja paloasemia. Mukana oli niin nais- kuin miesvaltaisia työpaikkoja.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää basofiilisolujen aktivaatiotestin soveltuvuutta immunologisen vasteen mittarina. Aiemmin kyseistä testiä ei ollut käytetty kosteus- ja homemikrobeille altistuneiden tutkimiseen.

– Basofiiliaktivaatiotestistä ei saatu löydöksiä, ja sitä ei kannata enää tutkia, Putus kertoo.

Tutkijat testasivat myös lukuisia muita immunologisen vasteen mittauksia. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen. Vasteenmittauksista vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi.

Parhaiten altistumiseen korreloivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn toksisuutta mittaava E. coli-lux -testi.

Terveyshaittoja niin miehillä kuin naisilla

Sisäilmakeskustelussa on yleistä väittää, että oireilu on naisvaltaisten työpaikkojen ongelma.

Putuksen mukaan tutkimus osoitti, että terveyshaittoja on yhtä lailla myös miesvaltaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen psykososiaalinen osio osoitti myös, että oireita ilmenee niissäkin työpaikoissa, joissa työ on innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koetaan hyviksi, vertaistuki on erinomaista ja stressiä vain vähän.

Steiner-kouluissa havaittiin, että terveelliset elintavat ja luomuravinto eivät suojaa oireilta.

Kunnolla korjatuissa rakennuksissa oireet vähenevät selvästi, mutta tiivistyskorjauksissa ne eivät lievity vaan jopa pahenevat.

Lisätietoa: IndoorAid: Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa. Tutkimus.

www.tsr.fi > Hae numerolla 114168