10 th International Healthy Buildins Conference 2012, 8.-12.7.2012 Australia

Tiivistelmä

Matkan tarkoituksena on saada näkemys viimeisimmästä tutkimustiedosta ja sen käytäntöön soveltamisesta hyödynnettäväksi Suomessa työpaikkojen sisäympäristön hyväksi tehtävässä kehitystyössä. Kansainväliset Healthy Buildings -kongressit järjestetään joka 3. vuosi ja ne profiloituvat tutkimustulosten käytäntöön soveltamiseen sekä toimintatapojen ja -käytäntöjen esittelemiseen. Nykymuodossaan tämä on viimeinen kongressi ja jatkossa järjestetään vain Indoor Air -kongresseja joka toinen vuosi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eero Palomäki

Tiedote

Healthy Buildings 2012 -kongressi antoi kattavan kuvan sisäilmatutkimuksesta

Eero Palomäki osallistui Australiassa pidettyyn
10th International Healthy Buildings -kongressiin 8.–12.2012. Joka
kolmas vuosi järjestettävässä kongressissa käsitellään
tutkimustulosten soveltamista käytäntöön sekä esitellään
toimintatapoja ja -käytäntöjä.

Kongressiin osallistui yli kuusisataa sisäilma-alan
asiantuntijaa ja tutkijaa ympäri maailman. Kongressissa pidettiin
lähes 600 esitystä kahdeksassa rinnakkaisessa sessiossa sekä
kongressia edeltäviä luentoja ja kansainvälisen sisäilmayhdistyksen
ISIAQin tieteellisten ja teknillisten komiteoiden kokouksia.

Luennot koskivat rakennusten energiatehokkuutta, ilmanvaihtoa,
altistusta, terveyshaittoja sekä tulevaisuuden tutkimuskohteita.
Esillä oli huoli, että energiansäästö saa enemmän huomiota ja
tutkimusrahoitusta tulevaisuudessa kuin sisäympäristön
kehittäminen.

Palomäki esitteli Työterveyslaitoksen yhdessä muiden toimijoiden
kanssa kehittämää Tilaajan ohjetta sisäilmasto-ongelman
selvittämiseen, mikä herätti mielenkiintoa kuulijoissa.

Professori
Charles Wechsler käsitteli puheenvuorossaan
ilmanvaihdon roolia tasapainotettaessa altistumista sisä- ja
ulkoilman saasteille. Hän muun muassa nosti esiin sisäilman
hiukkasten (PM10) korkeamman toksisuuden ulkoilmaan verrattuna.

Sairaalainfektioiden epidemiologiaa ei tunneta

Professori
Clive Beggs Bradfordin yliopistosta puhui
sairaalainfektioista. Monen sairaalainfektion epidemiologia on
vielä huonosti tunnettu. Varsinkaan rakennetun ympäristön
merkitystä sairaalainfektioiden leviämisessä ei tunneta
riittävästi.

Tutkimus on keskittynyt yksittäisen patogeenin käyttäytymiseen
laboratorio-oloissa. Puutteellista käsihygieniaa on pidetty
tärkeimpänä tekijänä monen sairaalainfektion tarttumisessa
(esimerkiksi MRSA ja Clostridium difficile).

Sairaalahenkilökunnan käsienpesun tehostaminen Englannissa ei
kuitenkaan vähentänyt infektioiden määrää, vaan päinvastoin se
jatkoi nousuaan. Sen sijaan osastojen siivouksen parantamisella
näytti olevan vaikutusta sairaalainfektioiden määrän alenemiseen.
Ympäristön pintojen kontaminaatio saattaa siis olla merkittävä
tekijä joidenkin sairaalainfektioiden leviämisessä.

Tulevaisuudessa tarvitaan korkealaatuista epidemiologista
tutkimusta selvittämään, mikä merkitys kliinisellä ympäristöllä on
sairaalainfektioiden, erityisesti gram-negatiivisten bakteerien,
kuten Acinetobacter baumannii, leviämiseen.

Sairaalarakennusten suunnittelussa tulee pyrkiä ratkaisuihin,
joilla minimoidaan sairaalainfektioiden määrä. Tämä vaatii enemmän
yhteistyötä lääketieteen ja rakennusalan ammattilaisten kesken.

Sairaalainfektioiden leviämisessä virusten kulkeutuminen
aerosoleina saattaa olla merkittävämpi

tekijä kuin on luultu. Virukset voivat levitä normaalin
uloshengityksen mukana (ilman pärskimistä), kulkeutua pitkiä
matkoja ilmavirtausten mukana ja aiheuttaa infektion pieninä
pitoisuuksina, koska aerosolipartikkelit kulkeutuvat syvälle
keuhkoihin ohi limakalvojen puolustusmekanismien. Ilman kuivuus
lisää infektiovaaraa radikaalisti.

UV-säteilytystä tarjottiin ratkaisuksi, jolla virukset torjutaan
helposti. Suomalaisittain uskomatonta oli kuitenkin
desinfiointimenettelyiden korostaminen, kuten muun muassa esitys
Taiwanista, joka käsitteli laimean hypokloriittiliuoksen
sumuttamista päiväkodin ilmaan, jotta mikrobipitoisuudet
alenisivat, mutta ei sanaakaan lähteen poistamisesta tai
ilmanvaihdon parantamisesta.

Muuten mikrobipuolella ei vielä ollut uutta kerrottavaa.
Kongressissa esiteltiin muutamia nettisivuja, joille ollaan
kokoamassa tutkijoiden uusimpia tuotoksia.

Erilaisia ilmanvaihtoratkaisuja tutkitaan

Kehittyneissä maissa toteutetut huipputekniikkaan perustuvat
energiaa säästävät rakennukset ylläpitävät sisäympäristön olot
vakioina kaikissa tiloissa. Tämä on kallista ja kuluttaa paljon
energiaa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta.

Kehittyvät maat kuten Kiina joutuvat omaksumaan erilaisen
lähestymistavan rakennusten energiansäästöön. Avainsana on
tarpeenmukaisuus ja rakennuksen käyttäjien aktiivisuus. Myös
joustavuutta tarvitaan sisäympäristön olojen hyväksymisessä.

Ilmanvaihtolaboratorioissa maailmalla tehdään paljon
CFD-mallinnusta erilaisille ratkaisuille. Muun muassa
painovoimaista ilmanvaihtoa tutkitaan. Mallit näyttävät olevan
yhtäpitäviä mittaustulosten kanssa.

Uudessa Seelannissa pientalojen sisäympäristö on niin huonolla
tolalla, että ihmisiä kuolee astmakohtauksiin, lisälämmittimien
aiheuttamaan häkään ja paleltumalla väkilukuun suhteutettuna
OECD-maista eniten.

Ratkaisuksi valtio on palkannut energianeuvojia, jotka auttavat
suunnittelemaan rakennusten lämmitystä ja lämmöneristystä.

Tulevaisuudessa Healthy Buildings -kongresseja järjestetään
alueellisina Euroopassa, Amerikassa ja Aasian Tyynenmeren alueilla
vuorovuosin Indoor Air -kongressien kanssa alkaen vuodesta 2015.
Seuraava Indoor Air – kongressi järjestetään 2014 Hong
Kongissa.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.isiaq.org

http://mikrobe.net

http://hb2012.org. http://hb2012.org/