2nd Annual International Conference on Qualitative and Quantitative Economics Research, QQE 2012, 21.-22.5.2012, Singapore
Matkastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
112048
Hakija
Marko Kesti
Toteuttaja
Marko Kesti
Lisätietoja
Marko Kesti
marko.kesti@mcompetence.com
Toteutusaika
1.3.2012 - 15.6.2012
Työsuojelurahaston päätös
30.1.2012
1 300 euroa
Kokonaiskustannukset
2 100 euroa
Tulokset valmistuneet
15.6.2012
Tiivistelmä
HRM-P teorian esitteleminen kansainvälisessä konferenssissa. QQE2012 konferenssissa esitetään malli, jolla organisaation henkilöstövoimavarat ja työhyvinvointi muutetaan euroiksi.
Kansainvälisessä QQE2012 konferenssissa (Qualitative and Quantitative Economics Research) esitellään teoria organisaation henkilöstökehittämisen ja tuottavuuden välisestä matemaattisesta yhteydestä. Tutkimus liittyy Marko Kestin väitöstutkimukseen jonka perusteella on luotu laskentamalli työelämän laadun ja tuottavuuden väliselle yhteydelle. Konferenssia varten on laadittu erillinen tutkimusartikkeli, jossa esitellään tämä HRM-P välinen yhteys (HRM-P black box). Tutkimusartikkeli on hyväksytty esitettäväksi konferenssissa. Konferenssi pidetään 21-22.5.2012 Singaporessa. Tavoitteena on saada laskentamallille hyväksyntä kansainvälisessä tiedeyhteisössä, jolloin sitä voi hyödyntää jatkotutkimuksissa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Marko Kesti
Tiedote
Vain kyllin tehokas henkilöstökehittäminen parantaa tuottavuutta
15.6.2012Vain kyllin tehokas henkilöstökehittäminen parantaa
tuottavuutta. Työelämän laadun parantumisen vaikutusten täytyy
ylittää kehittämiseen käytetyt panokset.
Työelämän laadun ja tuottavuuden yhteydestä on Lapin
yliopistossa kehitetty laskentamalli, jota DI,
huipputuottavuusasiantuntija
Marko Kesti esitteli QQE-talouskonferenssissa
(Qualitative and Quantitative Economics). Se järjestettiin
Singaporessa 21.–22.5.2012. Työsuojelurahasto tuki Kestin
konferenssiin osallistumista matkastipendillä.
Laskentamalli liittyy Kestin väitöstutkimukseen, jota
Työsuojelurahasto on niin ikään tukenut (109406).
Vaikutukset euroina
Laskentamalli yhdistää aineettoman henkilöstöpääoman,
henkilöstöresurssit ja liiketoiminnan talousmittarit, jolloin
voidaan laskea henkilöstökehittämisen vaikutukset euroina.
Malli perustuu suomalaisissa yritys- ja kuntaorganisaatioissa
toteutettuihin toimintatutkimuksiin, joissa on haettu selitystä
siihen, miksi henkilöstökehittäminen parantaa joissain tapauksissa
organisaation tuottavuutta.
Mallissa henkilöstön aineettoman pääoman hyödyntämisaste
mitataan työelämän laadun mittauksella, jossa hyödynnetään
hiljaiset signaalit -mittausta. Hiljaiset signaalit ovat
henkilöstön kokemia kehittämistarpeita, jotka liittyvät työelämän
laadun parantamiseen. Menetelmä palkittiin kansainvälisessä
TIIM-konferenssissa 2009.
Kohdeorganisaatiosta kerätään myös tieto työajasta, joka kuluu
muuhun kuin organisaation perustehtävän toteuttamiseen. Tässä
otetaan huomioon jo suhteellisen hyvin seurannassa oleva
ajankäyttö, joka kuluu muu muun muassa lomiin, poissaoloihin,
perhe- ym. vapaisiin, koulutuksiin ja toiminnan kehittämiseen.
Kehittämiseen kuluu työaikaa
Mitattu työelämän laatu kertoo, miten tehokkaasti työn ääressä
vietetty aika hyödynnetään, jolloin saadaan arvio tehokkaasta
työajasta. Organisaatio toteuttaa perustehtävänsä eli pyörittää
liiketoimintaansa kumulatiivisella tehollisella työajalla.
Henkilöstön kehittäminen parantaa työelämän laatua, mutta toisaalta
vie henkilöstön työaikaa. Parempi työelämän laatu lisää tehokkaan
työajan osuutta vähentämällä organisaatiossa esiintyvää sähläystä
ja hukkatyötä. Tehollisen työajan kasvu mahdollistaa liiketoiminnan
kasvattamisen samalla henkilöstömäärällä, jolloin tuottavuus
nousee.
Laskentamallin mukaan henkilöstökehittäminen parantaa
tuottavuutta vain, mikäli se toteutetaan riittävän tehokkaasti,
jolloin työelämän laadun parantumisen vaikutukset ylittävät
kehittämiseen käytetyn panoksen.
QQE-talouskonferenssi toi toista kertaa yhteen talouden tutkijat,
jotka laadullisen ja määrällisen tutkimuksen asiantuntjoina toivat
ajankohtaisia talouden tutkimuksia yhteiseen tarkasteluun
QQE rohkaisee esittämään talouden ilmiöihin vaikuttavia
teorioita ja malleja, joilla autetaan talouden päätöksentekijöiden
työtä.
Konferenssin tutkijat ja puheenjohtaja antoivat vahvan tuen Kestin
esittelemälle tutkimukselle ja rohkaisivat jatkamaan sitä.
Linkki laskentamalliin löytyy viereiseltä
Material-välilehdeltä.
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu http://demo.humancapital.fi
http://www.mcompetence.fi
Lisää Kestin väitöstutkimukseen liittyvää materiaalia Työsuojelurahaston internet-sivuilla. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=109406&n=aineisto