9th International Meeting for Manikins and Modeling 913M 21. – 24.8.2012, Japani

Tiivistelmä

Tokiossa Wasedan yliopistossa 21.-24.8.2012 järjestettävässä yhdeksännessä lämpönukkeja ja ihmisen lämpöfysiologian mallintamista koskevassa 9I3M-konferenssissa teemana ovat uuden aikakauden ja uusien sovellusalueiden lämpönuket. Pääaiheita ovat mm. lämpönukkesovellukset avaruudessa, autoteollisuudessa ja vaatetuksessa, uudet tai uudistetut nuket, mallinnus ja mittausstandardit sekä lisäksi mm. hengittävät, hikoilevat ja kävelevät lämpönuket ja virtuaalinuket.

Hakija esittelee konferenssissa työ- ja suojavaatetusmateriaalien lämpöfysiologisiin tutkimuksiin sovellettavaa uuden sukupolven hikoilevaa lämpösylinteriä. Mittalaite mallintaa ihmiskehon lämmöntuotantoa ja hikoilua eri aktiviteettitasoilla tarkoin säädellyissä olosuhteissa säähuoneessa.

Matka tuo tärkeää alan viimeisintä osaamista, taustatietoa ja kehittämisideoita työ- ja suojavaatteiden materiaalien ja tuotteiden tutkimukseen sekä mittausmenetelmien kehittämiseen. Tämä hyödyttää niin vaatetusfysiologian alueella tehtävää tutkimustyötä kuin työ- ja suojavaatteiden valmistajia ja käyttäjiä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Varheenmaa

Tiedote

Uutta tietoa lämpönukkesovelluksista

Minna Varheenmaa osallistui Tokiossa Wasedan
yliopistossa 21.–24.8.2012 järjestettyyn yhdeksänteen lämpönukkeja
ja ihmisen lämpöfysiologian mallintamista koskevaan
9i3m-konferenssiin. Työsuojelurahasto tuki konferenssimatkaa
stipendillä.

Konferenssin teemana olivat uuden aikakauden ja uusien
sovellusalueiden lämpönuket. Pääaiheita olivat muun muassa
lämpönukkesovellukset autoteollisuudessa, toimistotiloissa,
sairaalassa ja vaatetuksessa, uudet tai uudistetut nuket, mallinnus
ja mittausstandardit, lisäksi muun muassa hengittävät, hikoilevat
ja kävelevät lämpönuket sekä virtuaalinuket.

Hikoileva lämpösylinteri soveltuu suojavaatemateriaalien
tutkimiseen

Konferenssin istuntojen aiheina olivat suojavaatetus, vaatetus,
HVAC, lämpömukavuus, CFD ja mallinnus, ajoneuvot sekä
infektiot.

Varheenmaa esitteli suojavaatetusta koskevassa istunnossa uuden
sukupolven hikoilevaa lämpösylinteriä, jota sovelletaan työ- ja
suojavaatetusmateriaalien lämpöfysiologisiin tutkimuksiin.

Kolmiulotteinen mittalaite mallintaa ihmiskehon lämmöntuotantoa
ja hikoilua eri aktiviteettitasoilla tarkoin säädellyissä oloissa
säähuoneessa. Mittauksessa voidaan määrittää materiaalien
lämmöneristävyys, vesihöyrynläpäisykyky sekä kosteuden
tiivistyminen eri vaatekerroksiin eri oloissa.

Tuloksista nähdään hikoilutason, vaatekerrosten määrän ja
ympäröivien olojen vaikutus lämmöneristävyyteen ja kosteuden
tiivistymiseen. Erityisesti äärioloissa käytettävissä
suojavaatteissa on kosteuden käyttäytymisellä
vaatetuskokonaisuuksissa tärkeä rooli lämpöviihtyvyyden
kannalta.

Ensimmäiset mittaustulokset osoittavat, että uuden sukupolven
hikoilevalla sylinterillä on mahdollista nähdä eroja
lämmöneristävyyksissä ja tiivistyneessä kosteudessa eri
vaatetuskokonaisuuksien välillä. Kiinnostusta herätti muun muassa,
minkälaisissa tuulioloissa mittauksia pystyy tekemään.

Uusia ideoita mittausmenetelmän edelleen
kehittämiseksi

Varheenmaa sai konferenssissa tietoa maailmalla käytössä
olevista erilaisista nukkesovelluksista niin suojavaatetuspuolella
kuin myös muilla aloilla, kuten sisäilmastotutkimuksessa
toimistotiloissa, auton sisätiloissa ja sairaalaympäristössä.

Hän loi kontakteja japanilaisten, eurooppalaisten ja
amerikkalaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden
edustajiin ja keskusteli tiedonvaihdosta koskien tekstiili- ja
suojavaatealan konferensseja.

Konferenssissa Varheenmaa sai ideoita mittausmenetelmän edelleen
kehittämiseksi nukenvalmistajien kanssa käytyjen keskustelujen sekä
pidettyjen esitysten pohjalta. Tämä hyödyttää niin
vaatetusfysiologian alueella tehtävää tutkimustyötä kuin työ- ja
suojavaatteiden valmistajia ja käyttäjiä.

Osanottajia ympäri maailmaa

Konferenssin ohjelmassa oli 55 suullista esitystä ja neljä Key
note -puheenvuoroa. Euroopasta paikalla olivat muun muassa
edustajat Hollannista (TNO), Sveitsistä (EMPA), Saksasta
(Hohensteinin instituutti), Ruotsista (Lundin yliopisto) ja
Suomesta (Tampereen teknillinen yliopisto). Esityksistä kahdeksan
oli USA:sta tai Kanadasta, kahdeksan Euroopasta ja 43 Aasiasta (41
Japanista).

Konferenssiin osallistui noin 100 henkilöä, joista suurin osa
oli japanilaisia ja osa paikallisten, kuten Kyoton ja Tokion,
yliopistojen opiskelijoita.

Järjestelyistä vastasi Wasedan yliopiston arkkitehtiosasto
professori
Shin-ichi Tanaben johdolla. Tieteellinen taso ja
laatu olivat hyvät.

Seuraavaa, vuonna 2014 järjestettävää konferenssia on
alustavasti suunniteltu Suomeen.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.9i3m.org