Ääni, stressi, minäpystyvyys ja koulujen sisäympäristö: yhteisvaikutusten vyyhti opettajien työkyvyn haasteena

Tiivistelmä

Tutkimuksen perusidea on tutkia opettajan työhön liittyvien riskitekijöiden, kuten äänihäiriöiden ja stressin yhteisvaikutuksia työkykyyn. Tutkimus toteutetaan Kunta10-tutkimuksen opettaja-aineistolla (noin 6000 hlöä / kyselykierros) yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Siinä hyödynnetään myös sairauspoissaolo- ja diagnoositietoja. Tutkimusta tarvitaan opettajien ääniergonomian edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Riskiryhmien tunnistaminen on tärkeää varhaisen tuen kohdentamiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanna Vertanen-Greis

Tiedote

Äänihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyky: Kohorttitutkimus Kunta10-aineistolla

Tiivistelmä

Tutkimus oli ensimmäinen äänihäiriöistä ja työkyvystä tehty rekisteritutkimus. Tavoitteena oli tutkia opettajien äänihäiriödiagnooseihin perustuvia sairauslomia ja niiden yhteyttä työkykyyn. Se perustui Kunta10-opettaja-aineistoon (n = 3060) ja siihen linkattuihin rekistereihin vuosilta 2000-2016. Tutkimuksessa selvisi äänihäiriöistä johtuvien sairauslomien vähäisyys verrattuna aiemmissa tutkimuksissa todettuihin itsearvioitujen äänihäiriöiden määrään. Työkyky heikkeni samaan aikaan äänihäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojaksojen lisääntyessä. Näiden tekijöiden välinen syy-yhteys jäi kuitenkin osoittamatta. Äänihäiriöiden diagnosointiin on tarpeen kiinnittää huomiota työterveyshuollossa, että äänihäiriöt tulevat näkyviksi.

Lähtökohdat

Äänihäiriöiden ja työkyvyn yhteyttä on aiemmin tutkittu perustuen itsearviointiin ja poikkileikkausasetelmaan. Tarvetta on ollut objektiiviselle seurantatiedolle. Tavoitteena oli tutkia opettajien äänihäiriödiagnooseihin perustuvia sairauslomia ja niiden yhteyttä työkykyyn. Tämä tutkimus oli tietojemme mukaan ensimmäinen rekisteritutkimus aiheesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Aineisto

Tutkimuskohorttiin otettiin mukaan ne Kunta10-kyselyyn vuonna 2000 vastanneet opettajat (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat), jotka olivat osallistuneet Kunta10-tutkimukseen vähintään kaksi kertaa vuosina 2000-2016 (n = 3060). Heistä naisia oli 76,1 %. Osallistujien keski-ikä oli 42,9 vuotta. Tutkimuksesta suljettiin pois rehtorit tutkimusaineiston homogenisoimiseksi sekä ne vastaajat, joilla oli äänihäiriödiagnoosi tutkimuksen alkaessa vuonna 2000.

Menetelmät

Tutkimus perustui Kunta10-opettaja-aineistoon ja siihen yksilötasolla linkattuihin rekisteritietoihin vuosilta 2000–2016. Äänihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolo- ja sairaalahoitojaksot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereistä ja sairauspoissaolotiedot ilman diagnoositietoja Kelan rekistereistä. Sukupuoli- ja ikätiedot saatiin työnantajien rekistereistä.

Tulokset ja johtopäätökset

Äänihäiriödiagnooseihin perustuvia sairauspoissaoloja ilmeni otoksessa vain 29 kappaletta 16 vuoden aikana. Tämä on selkeästi ristiriidassa itsearvioiden kanssa. Työkyky heikkeni samaan aikaan äänihäiriöiden ilmaantuessa ja niistä johtuvien sairauspoissaolojaksojen lisääntyessä. Syy-yhteys jäi kuitenkin osoittamatta. Äänihäiriöiden diagnosointiin on tarpeen kiinnittää huomiota.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Äänihäiriöitä olisi hyvä nostaa näkyvämmin esiin työelämässä, ja kiinnittää entistä enemmän huomiota hyvään ääniergonomiaan. Myös äänihäiriöiden diagnosointiin on tarpeen kiinnittää huomiota työterveyshuollossa, että äänihäiriöt tulevat näkyviksi. Samoin työntekijöitä on rohkaistava hakeutumaan lääkärin arvioon ääniongelmien kanssa.

Aineisto

Äänihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyky: Kohorttitutkimus Kunta10-aineistolla. Loppuraportti. 2023. Avaa

Tiivistelmä Avaa