Ääniergonomiariskit ja niiden vaikutus työpaikalla

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tutkia ääniergonomiariskien yhteyttä opettajien äänenkäyttöön. Tutkimuksessa on kartoitettu kymmenen eri koulun ja yhteensä 40 luokan ääniergonominen tilanne. Lisäksi tutkimukseen ovat osallistuneet yllämainittujen luokkien opettajat. Naisia opettajista oli 32 (iän ka. 45 vuotta) ja miehiä 8 (iän ka. 39 vuotta). Tämä hanke on osa laajempaa projektia, jossa tutkitaan ääniergonomiariskejä ja niiden vaikutusta työpaikalla (ks. TSR:n rahoittama hanke 109292).

Tähän mennessä tutkimuksessa on tehty ääniergonominen kartoitus ja ääninäytteiden keruu. Ääniergonominen kartoitus tehtiin ’Ääniergonomisen kartoitusoppaan’ (Sala ym. 2009) mukaan. Kartoituksessa arvioitiin luokkahuoneiden akustiikkaa, laitteiden melua, sisäilman laatua, opettajien työasentoja, toimintakulttuuria ja stressiä. Opettajilta tallennettiin ääninäytteet ennen työpäivän alkua ja sen päätyttyä. Näytteinä olivat lyhyen tekstin luenta ja pitkän vokaaliääntö. Ääninäytteistä analysoitiin perusäänentaajuus, äänenpainetaso ja spektrin kaltevuutta ilmaiseva ns. alfa-parametri, joka kuvaa äänen laatua. Lisäksi analysoitiin äänihuulivärähtelyn tasaisuutta mittaavat parametrit (jitter ja shimmer).

Tutkimuksen tässä vaiheessa on menossa aineiston tilastollinen analyysi. Ääniergonomiariskien ja äänen piirteiden yhteyttä tutkitaan korrelaatioanalyysin avulla. Tutkimustulokset ovat saatavissa 30.11.2012 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Rantala

Tiedote

Äänihäiriöitä pystyy torjumaan

Tampereen yliopisto on tutkinut ääniergonomiariskien yhteyttä
opettajien äänenkäyttöön. Tulosten mukaan ääniergonomiset
riskitekijät ovat yhteydessä sellaisiin äänentuoton piirteisiin,
jotka voivat johtaa äänihäiriöön.

Tutkijat suosittavat kouluille ääniergonomisia tarkastuksia sekä
sisäilman laadun parantamista. Opettajien tulisi kiinnittää
huomiota oikeisiin työasentoihin sekä puhumisen määrään. Etäälle
puhumista ja äänen voimistamista pitäisi välttää.

Työsuojelurahaston tukemaan tutkimukseen osallistui opettajia 14
eri koulusta, ja heistä naisia oli 32 ja miehiä 8. Hanke kuului
osana laajempaan projektiin, jossa tutkitaan ääniergonomiariskejä
ja niiden vaikutusta työpaikalla
(Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke 109292).

Koulujen ääniergonomia kartoitettiin
Ääniergonomisen
kartoitusoppaan mukaan. Ääniergonomisista riskitekijöistä
sisällytettiin tutkimukseen toimintakulttuuri (puhekulttuuri),
opettajan työasennot ja sisäilman laatu.

Ääninäytteinä olivat luennat tyypillisellä ja hiljaisella
äänenvoimakkuudella. Ääninäytteistä analysoitiin perusäänentaajuus
(F0), äänenpainetaso (SPL) ja spektri, jonka avulla voidaan
arvioida äänenlaatua.

Tulosten mukaan mitä enemmän opettajan työhön liittyi
ääniergonomisia riskitekijöitä, sitä voimakkaampaa ääntä opettaja
käytti (tyypillinen äänenvoimakkuus, koko ryhmä: r = 0.52, p <
0.01 ennen työpäivää, r = 0.6, p < 0.01 työpäivän jälkeen). Myös
hiljainen luenta korreloi riskitekijöiden kanssa.

Riskitekijöistä työasennot ja toimintakulttuuri korreloivat
äänenpainetasoon sekä työpäivän alussa että lopussa; yhteydet
olivat jonkin verran voimakkaammat työpäivän lopussa.

Sisäilman laatu korreloi työpäivän lopussa naisilla äänen
voimakkuuteen ja miehillä spektrin loiventumiseen (ääni muuttui
puristeisemmaksi).

Tuloksissa oli joitakin sukupuolten välisiä eroja. Naispuoliset
opettajat opettavat nuorempia ja pienempiä oppilaita kuin
miespuoliset. Tämän vuoksi heidän työasentoihinsa ja
työkulttuuriinsa saattaa sisältyä enemmän ääniergonomisia
riskitekijöitä.

Koulujen ääniergonomia tulisi tarkastaa

Koulut tarvitsevat ääniergonomisen tarkastuksen, jonka avulla
pyritään vähentämään riskitekijöitä ja niiden vaikutusta.

Sisäilman laatua voi parantaa vähentämällä pölyä eli siivoamalla
paremmin sekä poistamalla pölyä kerääviä materiaaleja. Myös
ilmanvaihto on hyvä tarkastaa.

Opettajien huomio ergonomiaan

Opettajien kannattaa kiinnittää huomiota työasentoihin;
erityisesti opettajan yläselkä on herkästi kumara ja olkapäät
koholla. Tähän opettajat voisivat saada koulutusta; jo asian
tiedostaminen saattaa auttaa parantamaan asentoa.

Toimintakulttuuriin liittyvistä riskitekijöistä opettajien
kannattaa kiinnittää huomiota puhumisen määrään ja pyrkiä
vähentämään tätä. Opetustilanteissa tulisi välttää etäälle
puhumista ja äänen voimistamista. Erityisesti naisopettajien on
hyvä tarkkailla tätä. Koulutus äänenkäytön ergonomiasta on
paikallaan.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke 109292: Opetustilojen akustiikka ja ääniergonomia – tutkimuksesta toteutukseen. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=109292