Aivorauhasta hyvinvointia

Tiivistelmä

Tutkimuksen aikana kehitetään AivoRauhaMalli, joka perustuu fyysisen kunnon ja kognitiivisen ergonomian yhteyden tarkasteluun. Osallistujille tarjotaan valmennuspolut molempiin ja käytännön toteutuksen aikana kerätään mitattavaa ja kokemustietoa polkujen vaikutuksista hyvinvoinnin edistymiseen. Tutkimus lisää opettajan työn veto- ja pitovoimaa, sillä uutiset opettajien uupumisista ovat arkipäivää. Keskiössä on mahdollisuudet keventää aivokuormaa ja tarkastella fyysisen kunnon vaikutusta siihen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Annukka Tapani

Tiedote

AivoRauhaMallista hyvinvointia arkeen

Tiivistelmä

Hankkeessa tarkasteltiin, mistä tekijöistä syntyy kognitiivista kuormitusta ammatillisen opetus- ja ohjaushenkilöstön arjessa. Ratkaisuksi tarjottiin niin työpäivän aikaiseen kognitiiviseen ergonomiaan huomion kiinnittämistä mutta myös palauttavaa liikkumista osana työarkea. Osallistujille tarjottiin työpajatyöskentelyä, joissa osallistujat saivat sekä tietoa että kokeiluja kognitiivisen kuormituksen keventämisen kokeiluiksi. Työpajojen aikana kokemuksellista aineistoa kerättiin viikottaisilla päiväkirjakyselyillä sekä niiden jälkeen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä. Keskeinen tulos on, että työpäivään ja ylipäätään omaan arkeen sisällytetty liikunta on omiaan palauttamaan kognitiivisesta kuormituksesta.

Lähtökohdat

Työelämä intensiivistyy, myös ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä opetus- ja ohjaushenkilöstön työn on koettu pirstaloituneen. Teoriatausta muodostuu työelämän tutkimuksesta (mm. Stefana ym. 2021 työelämän laatu) ja opetusalan tutkimuksesta osana näitä kehityskulkuja. Tavoitteena oli tarkastella fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisen ergonomian yhteyttä. Uutuusarvona on fyysisen aktiivisuuden merkityksellisyys kognitiivisen kuormituksen keventämistä.

Aineisto

Aineisto kerättiin työpajoihin osallistuneilta viikottaisilla päiväkirjamerkinnöillä, joissa osallistujat kuvasit kokemustaan omasta viikon aikaisesta kuormituksestaan ja palautumisestaan. Työpajojen jälkeen aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Päiväkirjamerkintöjä saatiin 260 ja eläytymismenetelmällä kerättyjä tarinoita 31.

Menetelmät

Kehittämismenetelmänä oli työpajatoteutus, jossa aloitettiin aivorauhamallin testaus. Kohdeorganisaatiolle 1 järjestettiin kolme kognitiivisen ergonomian pajaa lähitapaamisina ja kaksi verkkokokoontumista niiden välille. Organisaatiolla 2 järjestettiin kognitiivisen ergonomian pajat samalla mallilla mutta heille lisäksi fyysisen aktivisuuden viisi pajaa ja niiden välissä haasteviikot. Aineisto analysoitiin fenomenografisesti, huomioiden kokemuksen tutkimuksen välittyneisyys.

Tulokset ja johtopäätökset

Aineistoista tunnistettiin neljä narratiivista tyyppitarinaa: tauottaja, vapaa-ajan liikkuja, oppija ja olisipa aikaa -tyyppi. Tyypit on todettu helposti tunnistettaviksi ja näitä jalostamalla voidaan aikaansaada sopivia interventioita kognitiiviseen kuormitukseen eri tyypeille sopivasti. Tulokset ovat omiaan kirvoittamaan keskustelua myös riittävän hyvästä työstä ja sosiaalisen koheesion, kollegiaalisuuden merkityksestä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksen uutuusarvo on toisaalta AivoRauhaMallin monitasoisuus: minä itse, tiimi ja työorganisaatio. Kaikilla tasoilla on vastuuta ja velvollisuutta kognitiivisen kuormituksen purkamisesta. Toinen keskeinen havainto on fyysisen aktiivisuuden, liikkeen lisäämisen merkitys osana kognitiivisen kuorman keventämistä ja palautumista. Mallia on helppo soveltaa eri työpaikoille, koska ilmiö on tuttu lähes jokaisessa asiantuntijatyössä. Koulutusmalli on myös sovellettavissa ja eri työpaikoille.

Aineisto

Esitys amk- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Avaa

Kasvatustieteen päivien esitys Avaa

Loppuwebinaariaineisto Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

AivoRauhaMalli. Loppujulkaisu pdf Avaa