Alaselkäkivun biopsykososiaaliseen hoitomallin kustannukset työterveyshuollossa: klusterirandomoitu tutkimus

Tiivistelmä

Esitys koskee näyttöön perustuvan alaselkäkivun biopsykososiaalisen (BPS) hoitomallin kustannusvaikuttavuutta työterveyshuollon toimintaympäristössä. Vertasimme BPS toimintamallin ja tavanomaisen hoidon eroja työterveyshuollon resurssien ja kustannusten jakautumisessa. Tutkimus oli tarpeellinen, koska se antaa tietoa, tuottaako uuden toimintamallin käyttöönotto kustannussäästöjä esimerkiksi resurssien uudelleen kohdentumisen tai sairauspoissaolojen vähentymisen myötä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maija Paukkunen

Tiedote

Alaselkäkivun biopsykososiaalisen hoitomallin implementointi ja kustannukset työterveyshuollossa

Tiivistelmä

Esitys koski näyttöön perustuvan alaselkäkivun biopsykososiaalisen (BPS) hoitomallin kustannusvaikuttavuutta työterveyshuollon toimintaympäristössä. Vertasimme millaisia kustannusvaikutuksia BPS-hoidolla on verrattuna potilaiden tavanomaiseen hoitoon (resurssien käyttö, hoidon kustannukset) yhden vuoden seurannassa. Tutkimus osoitti, että moniammatillinen alaselkäkivun hoito työterveyshuollossa voi vähentää alaselkäpotilaiden sairauspoissaoloja. Tutkimus on tarpeellinen suomalaiselle työelämälle, koska se osoittaa, että uuden toimintamallin käyttöönotto työterveyshuollossa saa aikaan kustannussäästöjä resurssien uudelleen kohdentumisen ja sairauspoissaolojen vähentymisen myötä.

Tausta

Koska alaselkäkipu on merkittävä työ- ja toimintakyvyttömyyden aiheuttaja ja sen hoitamiseen käytetään runsaasti sekä lääkäreiden ja fysioterapeuttien resursseja, tarvitaan uusia systemaattisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Esittelin IBNP Forumissa 24.-27.6 2025 tutkimushankkeemme ja tutkimuksen tulokset kansainväliselle yleisölle. Tavoitteena oli saada palautetta ja inspiraatiota kansainvälisiltä tutkijoilta mallin kustannustehokkuuden ja implementoinnin parantamiseksi edelleen.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui 6 työterveyshuollon palveluntuottajaa, 27 yksikköä ja 312 työikäistä alaselkäkipupotilasta. Työterveyshuollon yksiköt satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmän työterveyslääkärit ja -fysioterapeutit saivat 3-7 päivän koulutuksen selkäpotilaiden BPS arviosta ja hoidosta. Kontrolliryhmä jatkoi tavanomaisen hoitokäytänteen mukaisesti. Taloudellinen arviointi perustui potilasrekisteritietoihin sekä sairauspoissaolojen kustannuslaskelmiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Lääkärikäyntien määrä väheni interventioryhmässä, kun taas työfysioterapiakäynnit lisääntyivät. Kokonaiskustannukset eivät nousseet ja sairauspoissaolopäivät vähenivät. Korkean työkyvyttömyysriskin potilaiden mediaanikustannukset olivat edullisemmat BPS mallin mukaisessa hoidossa verrattuna tavanomaiseen hoitoon: BPS-hoidossa 5-kertaiset (1 196 € vs. 222 €) ja tavanomaisessa hoidossa 12-kertaiset (2 801 € vs. 232 €) matalan riskin potilaisiin verrattuna.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin. Kustannusvaikuttavuus on keskeinen näkökulma, jota työelämän ja työterveyshuollon tutkimuksessa tulisi huomioida nykyistä enemmän. Sain forumista tutkijaverkostoa tuki- ja liikuntaelinvaivojen työkykyä edistävien hankkeiden jatkamiseksi ja menetelmäosaamista niiden toteuttamiseksi. Uusi tieto on tarpeellista työterveyshuoltokäytäntöjen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa

Artikkeli Avaa