Alaselkäkivun biopsykososiaalisen hoitomallin implementointi ja kustannukset työterveyshuollossa

Hanketiedot

Hankenumero
240394

Hakija
Maija Paukkunen

Toteuttaja
Maija Paukkunen

Lisätietoja
Maija Paukkunen
maija.paukkunen@oulu.fi

Toteutusaika
1.2.2025 - 15.4.2026

Työsuojelurahaston päätös
3.12.2024
27 500 euroa

Kokonaiskustannukset
27 500 euroa

Tulokset valmistuneet
22.4.2026

Tiivistelmä

Alaselkäkivun biopsykososiaalisen hoitomallin implementaatiotutkimus tuottaa arvokasta tietoa työterveyshuoltokäytäntöjen kehittämiseksi, tunnistaa käytännön esteet, kuten resurssipulan ja henkilöstön koulutustarpeet, ja tarjoaa päätöksenteon tueksi näyttöä mallin kustannustehokkuudesta. Tämä tukee mallin laajempaa käyttöönottoa, parantaen selkäkivun hallintaa ja työkyvyn ylläpitämistä. Stipendikauden aikana viimeistelen osatutkimusten julkaisuprosessit ja kirjoitan väitöskirjan yhteenvedon.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maija Paukkunen

Tiedote

Alaselkäkivun biopsykososiaalisen hoitomallin implementointi ja kustannukset työterveyshuollossa

22.4.2026

Tiivistelmä

Tutkimus tarkasteli, miten suosituksiin perustuva biopsykososiaalinen alaselkäkivun hoitomalli voidaan ottaa käyttöön suomalaisessa työterveyshuollossa. Monimenetelmätutkimus yhdisti klusterisatunnaistetun asetelman, rekisteri- ja haastatteluaineistot sekä DIBQ-kyselyn suomenkielisen käännöksen ja moniammatillisen lyhyen version kehittämisen. Aineisto kattoi 6 palveluntuottajaa ja 27 yksikköä. Koulutus lisäsi suositusten mukaista toimintaa ja siirsi hoitoa kohti moniammatillisempaa, fysioterapeuttivetoista mallia ilman kokonaiskustannusten kasvua 12 kuukauden seurannassa kustannuseron ollessa -1908 euroa. Tuloksia voidaan hyödyntää korkean työkyvyttömyysriskin potilaiden hoitopolkujen, työnjaon ja implementointistrategioiden kehittämisessä.

Lähtökohdat

Alaselkäkipu on yleinen työikäisten työ- ja toimintakykyä heikentävä ongelma ja vähähyötyisten hoitomenetelmien käyttö on laaja ongelma. Implementointitutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten suosituksiin perustuvan alaselkäkivun biopsykososiaalisen (BPS) hoitomallin käyttöönotto toteutui työterveyshuolloissa, millaisia vaikutuksia sillä oli moniammatillisiin prosesseihin ja työterveyshuollon resurssien käyttöön, ja millaiset tekijät edistivät tai estivät mallin toteuttamista.

Aineisto

Aineisto koostui kuuden valtakunnallisen työterveyshuollon palveluntuottajan 27 yksikössä kerätyistä rekisteri- ja haastatteluaineistoista. Hoidon laadun arviointi perustui 28 fysioterapeutin ensikäynnin kirjauksiin (n=98). Kustannusanalyysi tehtiin 232 interventio- ja 80 kontrollipotilaan rekisteriaineistolla. Laadulliseen osioon osallistui 51 työterveyshuollon ammattilaista. DIBQ-kyselyn validointiin osallistui 25 asiantuntijaa.

Menetelmät

Klusterisatunnaistettu asetelma, jossa interventioryhmä sai BPS-koulutuksen, kontrolliryhmä jatkoi tavanomaista hoitoa. Hoidon laatu arvioitiin ennalta määriteltyjen laatukriteerien mukaisesti. Kustannuksia analysoitiin lineaarisilla sekamalleilla 12 kk:n seurannassa. Ryhmähaastatteluaineisto analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysillä COM-B-mallia hyödyntäen. DIBQ kysely käännettiin suomeksi ja lyhyt moniammatillinen versio kehitettiin kaksivaiheisella Delphi-prosessilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Koulutus lisäsi suositusten mukaista toimintaa fysioterapeuttien ensikäynneillä ja siirsi hoitoa kohti moniammatillisempaa, fysioterapeuttivetoista mallia ilman kokonaiskustannusten kasvua 12 kuukauden seurannassa, kustannuseron ollessa -1908 euroa (95 % CI -6734, 2919) verrattuna lääkärivetoisen tavanomaiseen hoitoon. Koulutus yksin ei riittänyt pysyvään muutokseen. Onnistunut käyttöönotto edellyttää lisäksi selkeitä hoitopolkuja, työnjakoa, johtamisen tukea ja organisaatiotason ratkaisuja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti näyttöön perustuvaa tietoa alaselkäkivun BPS-hoitomallin implementoinnista työterveyshuollossa. Moniammatillisella koulutuksella ja työnjaon kehittämisellä voidaan kohdentaa hoitoa tarkoituksenmukaisemmin, tukea työkykyä ja hillitä kustannuksia ilman hoidon laadun heikkenemistä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa moniammatillisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin suomenkielinen 21-osioinen DIBQ-mp-kysely implementoinnin arviointiin.

Aineisto

Measuring the determinants of implementation behavior in multiprofessional rehabilitation Avaa

Capabilities, opportunities and motivations in implementing guideline-oriented biopsychosocial low back pain management: perceptions of occupational healthcare professionals after an educational intervention Avaa

Cost analysis comparing guideline-oriented biopsychosocial management to usual care for low-back pain: a cluster-randomized trial in occupational health primary care Avaa

Where is the patient in the records? Evaluating physiotherapists’ first visit in occupational health primary care pathway for low back pain. Avaa

Tiivistelmä Avaa