Alkoholi ja työkyky – Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa työkykyyn ja sen kehitykseen

Tiivistelmä

Tutkimme edustavilla väestöaineistoilla alkoholinkäytön yhteyttä työkykyyn ja työoloihin. Tutkimuksemme pääkysymykset ovat: Kuinka alkoholinkäyttö vaikuttaa koettuun työkykyyn ja sen muutokseen eri työntekijäryhmissä? Miten alkoholinkäyttö ennustaa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä? Vaikuttavatko työpaikan organisaatioon ja työoloihin liittyvät tekijät a) alkoholinkäyttöön ja b) alkoholinkäytön ja työkyvyn väliseen yhteyteen?

Ajantasainen tieto alkoholinkäyttöön liittyvistä työkykyriskeistä ja niiden mahdollisista taloudellisista seurauksista motivoi työnantajia ehkäisevään päihdetyöhön.

Tutkimuksessa käytetään seuraavia väestöaineistoja: 1) Työ ja terveys -haastattelututkimus, jossa tarkastellaan monipuolisesti alkoholinkäytön ja työolojen yhteyttä, 2) Terveys 2000 ja 2011, joiden pohjalta voidaan seurata alkoholinkäytön ja työkyvyn muutosta sekä 3) Pohjois-Suomen kohortti 1966, jossa seurataan12.000 samana vuonna syntynyttä henkilöä.

Työkyvyn kehitystä tutkitaan aineistoissa 2 ja 3 myös työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkien sairauslomien valossa. Tiedot saadaan Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Projekti kestää 2,5 vuotta.

Julkaisemme rahoituskauden aikana Työterveyslaitoksen kotisivuilla netti-raportin, jossa kuvataan yleistajuisesti alkoholin käytön yhteyttä työkykyyn ja työoloihin. Tuotamme artikkeleita suomenkielisiin ja kansainvälisiin alan lehtiin sekä esitelmiä ja koulutusta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Kaila-Kangas

Tiedote

Liika alkoholi vie terveyden ja lyhentää työuran

Alkoholin riskikäyttö liittyy ennenaikaisiin kuolemiin, mutta myös pitkiin sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työttömyyteen. Näin karusti päätellään Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti 2013–2015. Tutkimuksessa käytettiin edustavia väestöaineistoja, joten tutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisten alkoholinkäytön ja työkyvyn suhteesta.

Loppuraportissa vedotaan, että jos halutaan pidentää työuria sekä vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä, alkoholinkäytön aiheuttamat haitat työkyvylle on otettava työpaikoilla vakavasti.
 
Riippuvaisista kuoli 25 %, muista 2 %
 
Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tutkijat erottelivat tässä tutkimuksessa alkoholin riskikäyttäjistä suurkuluttajat, humalahakuiset ja alkoholiriippuvaiset. Suurkuluttajamies juo viikossa yli 24 ja -nainen yli 16 alkoholiannosta. Annos on 12 grammaa puhdasta alkoholia eli esimerkiksi 0,3 litraa olutta.
 
Alkoholiriippuvaiset ovat omana ryhmänään, sillä he juovat useimmiten sekä runsaasti ja säännöllisesti että humalahakuisesti, mutta voivat pyrkiä vähentämään alkoholinkäyttöään.

Alkoholiriippuvaisista oli viitenätoista seurantavuonna kuollut joka neljäs, mutta vähän alkoholia käyttävistä vain joka 50:s.
 
Kun vakioitiin olennaiset työkyvyttömyyseläkkeen ennusmerkit, alkoholiriippuvaisilla oli nelinkertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden perusteella lähes tai täysin raittiisiin verrattuina.

Alkoholiriippuvuus vie alamäkeen jo varhain
 
Alkoholiriippuvuus on siis vahvasti yhteydessä mielenterveyden häiriön takia myönnettyihin pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Alkoholiriippuvuus ennusti selvästi jo varsin nuorilla korkeaa kuolleisuutta ja työttömyyttä.
 
Tulos pätee naisille ja miehille, yhtä lailla enintään peruskoulun käyneille kuin ylioppilastutkinnon suorittaneille.
 
Miehillä alkoholin riskikäyttö lisäsi pitkiä sairauslomia yleensä ja mielenterveyden häiriöistä johtuvia erityisesti. Naisilla humalahakuinen juominen oli yhteydessä mielenterveyden perusteella myönnettyihin pitkiin sairauslomiin.
 
Täysraitis mies on työkykyinen
 
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen koko elämänsä raittiina olleita ja alkoholinkäytön lopettaneita. Jälkimmäiset olivat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriön takia noin kaksi kertaa useammin kuin vähän alkoholia käyttävät ja koko elämänsä raittiina olleet.

Miesten sairauspoissaoloissa näkyi selviä eroja. Miehistä vähiten sairauspoissaoloja oli raittiilla ja vähän alkoholia käyttävillä, eniten sairauspoissaoloja oli riskikäyttäjillä. Kouluttautuneimmilla ei ollut eroja sairauspoissaoloissa kulutusryhmittäin.
 
Koko elämänsä raittiina olleet naiset osallistuivat työhön muita vähemmän ja heillä oli muita enemmän pitkiä sairauslomia mielenterveyden häiriön sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia. Nämä tulokset selittyivät kuitenkin pääosin sosioekonomisesti, lähinnä iällä ja koulutuksella.
 
Riskikuluttajien joukko vaihtuu
 
Tutkimus paljasti, että riskikuluttajien joukko ei ole pysyvä, vaan riskikuluttajia poistuu sekä raitistumisen että sairastumisen ja kuoleman myötä.
 
Vuosina 1997 ja 2012 kerätyistä tiedoista ilmeni myös, että 15 vuodessa vähän tai kohtuullisesti alkoholia käyttäneiden ryhmästä iso osa oli siirtynyt riskikuluttajiksi.
 
Toisaalta riskikäyttäjistä osa oli siirtynyt kohtuullisesti alkoholia kuluttaviin.
 
Työterveyshuolto ei tunnista riskikäyttöä
 
Riskikäyttäjillä on keskimääräistä heikompi koulutus, ja he ovat yleensä töissä yksityissektorilla. Suurkuluttajista ja humalahakuisesti juovista vähän koulutetut ovat työelämässä muita harvemmin.
 
Riskikäyttäjät olivat saaneet työterveyshuollon palveluja yhtä usein kuin muutkin alkoholia käyttävät, mutta riskikäyttäjiltä ei kysytty alkoholista useammin kuin muilta.
 
Tutkijat esittävät, että terveydenhuollossa käytettäisiin nykyistä useammin alkoholinkäytön mini-interventiota. Näin todennäköisesti tavoitettaisiin iso osa riskikäyttäjistä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Raportti Leena Kaila-Kangas (toim.): Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere, 55 sivua. ISBN 978-952-261-643-2 (nid), ISBN 978-952-261-642-5 (pdf) Avaa

Artikkeli Leena Kaila-Kangas1, Teija Kivekäs2, Jaana Laitinen1, Aki Koskinen3, Tommi Härkänen4, Leena Hirvonen1 & Päivi Leino-Arjas1,5 1Centre of Expertise for Health and Work Ability, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland, 2Centre of Expertise for Work Organizations, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland, 3Creating Solutions, Statistics and Health Economics Team, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland, 4Department of Health, Functional Capacity and Welfare, National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland, and5Department of Health Sciences, University of Tampere, Finland Abstinence and current or former alcohol use as predictors of disability retirement in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 2015; 43: 373-380 Avaa

Telma-lehti 2/2016, s. 58-59 Miten alkoholi vaikuttaa työkykyyn?. http://telma-lehti.fi/miten-alkoholi-vaikuttaa-tyokykyyn/