Älykäs vai älytön julkinen johtaminen tutkimus ja kirjaprojekti

Hanketiedot

Hankenumero
114465

Hakija
Pentti Sydänmaanlakka

Toteuttaja
Pentti Sydänmaanlakka

Lisätietoja
Pentti Sydänmaanlakka
pentti.sydanmaanlakka@pertec.fi

Toteutusaika
1.10.2014 - 30.6.2015

Työsuojelurahaston päätös
31.10.2014
9 000 euroa

Kokonaiskustannukset
18 000 euroa

Tulokset valmistuneet
30.6.2015

Tiivistelmä

Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista julkisen johtamisen viitekehystä ja mallia, joka soveltuu erityisesti kuntasektorille ja valtion hallintoon ja jonka avulla pystymme kehittämään julkista sektoria vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja viemään meitä kohti uudenlaista kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi tarkastellaan johtamista Euroopan unionissa ja globaalisti. Johtamisen haasteet ja mahdollisuudet pyritään hahmottamaan paikallisella, alueellisella, valtiollisella, Euroopan Unionin tasolla ja globaalisti.

Tällainen kokonaisvaltainen hahmotus julkisen sektorin roolista on tärkeää tämän päivän globaalissa verkostomaailmassa. Toisaalta asioita pyritään konkretisoimaan ja yksinkertaistamaan, jotta pystymme luomaan mahdollisimman oikean kuvan todellisesta tilanteesta.

Kirjassa hahmotetaan ensinnä julkisen johtamisen haasteita yleisesti ja verrataan niitä yksityisen puolen johtamisen haasteisiin. Sitten tarkastellaan case-esimerkkien avulla johtamista järjestöissä, kunnissa ja valtiolla sekä Euroopan unionissa. Tältä ohjalta pyritään kehittämään julkisen johtamisen uusi viitekehys ja malli, mikä toimisi paremmin nykyisessä nopeasti muuttuvassa, yllätyksellisessä ja kompleksisessa toimintaympäristössä. Tätä viitekehystä vasten pyritään myös määrittelemään julkisen johtamisen tärkeimmät johtamisosaamiset sekä keinot johtamisen tehokkaalle kehittämiselle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pentti Sydänmaanlakka

Tiedote

Kohti älykästä julkista johtamista

30.6.2015

Suomi on kriisissä. Kriisin taustalla on iso murros:
globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet maailmaa
peruuttamattomasti muuttunut. Elämme globaalissa maailmankylässä,
jossa eri maiden taloudet ovat kytkeytyneet toisiinsa. Työstä ja
siitä, missä se tehdään, kilpaillaan maailmanlaajuisesti.

Näin filosofian tohtori, johtamisen pitkän linjan ammattilainen,
tutkija ja kirjailija
Pentti Sydänmaanlakka aloittaa uuden kirjansa
Älykäs julkinen johtaminen – Miten rakentaa älykäs
verkostoyhteiskunta? (Talentum 2015).

Sydänmaanlakka kehitti kirjaa varten uudenlaista julkisen
johtamisen viitekehystä ja mallia, joka soveltuisi erityisesti
kuntasektorille ja valtionhallintoon ja jonka avulla pystyttäisiin
vastaamaan muutokseen ja kehittymään kohti uudenlaista
kansalaisyhteiskuntaa.

Innostu, innosta, innovoi

Sydänmaanlakka toteutti kirjansa Työsuojelurahaston stipendin
turvin.

Stipendiajalla hän teki laajan kirjallisuuskatsauksen, noin 40
haastattelua ja toteutti useita pilottiprojekteja julkisen sektorin
organisaatioissa.

Tuloksena syntyi neljä viitekehystä – älykäs julkinen
organisaatio, älykäs julkinen johtaminen, johtaminen seitsemällä
tasolla ja älykäs verkostoyhteiskunta –, joita soveltamalla
julkista johtamista voidaan kehittää tulevaisuudessa.

Kirja on tarkoitettu kuntalaisille ja kansalaisille, johtajille,
työntekijöille, johtamisen asiantuntijoille ja opiskelijoille.
Sydänmaanlakka kirjoittaa, että hän haluaa meidät kaikki jatkuvan
uudistumisen positiiviseen kierteeseen.

Sydänmaanlakan mukaan on päästävä perinteisestä
hallintoalamaisuudesta jaettuun ja kollektiiviseen johtamiseen.
Perinteinen kolmen K:n johtaminen (käske, kontrolloi, korjaa) ei
enää riitä, vaan on edettävä kohti kolmen I:n johtamista (innostu,
innosta, innovoi).  

Ei välttämättä tyhmä ja julkea

Kirja jakaantuu kuuteen lukuun. Ensimmäinen luku kuvaa
yllätyksellistä ja epävarmaa tulevaisuutta, joka on edessä myös
julkisella sektorilla. Luku kertoo julkisen sektorin roolista ja
ajankohtaisista haasteista.

Sydänmaanlakka pohtii, onko julkinen johtaminen älytöntä vai
älykästä. Julkiselta sektorilta löytyy paljon älyttömyyksiä – kuten
työskentelyä siiloissa ja osaoptimointia –, mutta myös älykästä
johtamista, mikä helposti jää sivuun yleisessä keskustelussa.

Sydänmaanlakan mukaan ei voi väittää, että julkisesta sektorista
olisi tullut tyhmä ja julkea sektori. Pikemminkin kannattaa
miettiä, miten voimme rakentaa Suomen julkisesta johtamisesta
tulevan menestyksen perustan.

Toinen luku käsittelee julkishallinnon johtamisen uutta
viitekehystä. Luku tarkastelee johtamisajattelun kehittymistä
toisaalta johtamistieteessä ja toisaalta hallintotieteessä.
Sydänmaanlakka kuvaa älykkään julkisen organisaation mallin ja
rakennuspalikat sekä kriteerit.

Kolmannessa luvussa kirjoittaja käsittelee valtion johtamista.
Hän tarkastelee valtiota Oy Suomi Ab:nä ja konsernina. Hän pohtii
myös eduskunnan, tasavallan presidentin, hallituksen ja
pääministerin rooleja ja tehtäviä.

Hallitustyöskentely on ollut haasteellista viime hallitusten
aikana. Sydänmaanlakka tarkastelee myös edustuksellista demokratiaa
ja siihen liittyviä haasteita sekä kehittämiskohteita.

Valtionhallinnossa tarvittaisiin jämäkkä tulosohjauksen prosessi
kaikilla tasoilla sekä siihen soveltuva johtamiskulttuuri. Lopuksi
kirjoittaja hahmottelee vielä valtion konsernijohtamisen mallia
tavoitteena tehostaa hallituksen ja ministeriöiden toimintaa.

Kouvola kuntajohtamisen esimerkkitapauksena

Luvussa neljä Sydänmaanlakka käsittelee kuntajohtamista. Hän
tarkastelee kuntakenttää Suomessa, kunnan roolia ja tehtäviä sekä
kuntajohtamisen erityisiä haasteita. Sitten hän kuvaa kunnan
johtamisen kokonaisuutta: ensin poliittista johtamista valtuuston,
hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan näkökulmasta ja sitten
kunnan johtajan ja virkamiesjohdon näkökulmasta.

Hän esittelee Kouvolan kaupungin esimerkkitapauksena, jossa
näkyvät kaikki kuntajohtamisen nykyongelmat. Kouvola on kuin Suomi
pienoiskoossa. Hän esittelee myös joitakin näkökulmia sote- ja
kuntauudistukseen.

Viidennessä luvussa Sydänmaanlakka tarkastelee julkisen sektorin
johtamisosaamisia. Koska nykyinen johtamisympäristö on entistä
haasteellisempi, on hyvä pohtia, miten johtajat selviytyvät siitä
ja millaista osaamista he tarvitsevat. Sydänmaanlakka on pitkään
kehitellyt johtajuuden osaamispuuta, jota hän tarkastelee nyt
erityisesti julkisen johtamisen näkökulmasta.

Itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen

Lopuksi kirjoittaja kokoaa yhteen kirjan tärkeintä antia,
oppimiskokemuksia ja johtopäätöksiä tavoitteena hahmotella
tulevaisuuden älykästä verkostoyhteiskuntaa. Hän esittelee Älykäs
johtaminen 7.0 -mallin, jossa tarkastellaan johtamista seitsemällä
eri tasolla itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen.

Uudenlainen älykäs, globaali verkostoyhteiskunta, joka osaa
tasapainottaa tehokkuuden, uudistumisen, hyvinvoinnin ja kestävän
kehityksen, voisi olla Sydänmaanlakan mukaan tulevaisuuden
yhteiskunta.

Se on avoin verkosto, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen
sektorin organisaatiot rakentavat yhdessä uutta
verkostoyhteiskuntaa.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kirja

Pentti Sydänmaanlakka. Älykäs julkinen johtaminen. Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta?

Talentum 2015. 229 s. ISBN 978-952-14-2248-5

Myynti

Talentumshop. https://www.talentumshop.fi/alykas-julkinen-johtaminen.html?gclid=CLPb2c2FsMkCFUHbcgodcP0AKw