Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus ammattitaudeissa

Hanketiedot

Hankenumero
210342

Hakija
Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Toteuttaja
Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Lisätietoja
Riitta Sauni
riitta.sauni@tuni.fi

Toteutusaika
1.5.2022 - 1.8.2025

Työsuojelurahaston päätös
30.11.2021
160 000 euroa

Kokonaiskustannukset
244 069 euroa

Tulokset valmistuneet
21.8.2025

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin eri ammattitaudeissa käytetään ammatillista kuntoutusta, miten se vaikuttaa ammattitautipotilaiden työelämään osallistumiseen, miten kuntoutussuunnitelma syntyy ja miten kuntoutusprosessin vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Lopputuloksena on uusi toimintamalli, ammattitautien ammatillisen kuntoutuksen hyvä käytäntö, jolla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riitta Sauni

Tiedote

Milloin ammatillista kuntoutusta ammattitautiin?

21.8.2025

Tiivistelmä

Ammatillinen kuntoutus tukee työllisyyttä ammattitaudin toteamisen jälkeen. Useita suomalaisia rekisteriaineistoja yhdistävä tutkimuksemme paljasti, että ammatillista kuntoutusta käytetään tyypillisesti allergisten ammattitautien yhteydessä ja kuntoutus painottuu työuran alkupuolella oleville. Kuntoutuksen avulla työllisyys asettuu seurannassa samalle tasolle kuin kuntoutusta tarvitsemattomilla verrokeilla. Ammattitaudit heikentävät työllisyyttä kuntoutuksesta huolimatta, joten niiden ennaltaehkäisy on tärkeää.

Kuntoutujien ja ammattilaisten haastattelut osoittivat kuntoutusprosessin toimivan melko hyvin, mutta kehittämiskohteita havaittiin ammattilaistoimijoiden yhteistyössä, erityisesti työterveyshuollon osaamisen hyödyntämisessä.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Ammatillisen kuntoutuksen käyttöä ja hyötyä ammattitaudeissa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti. Suomalaiset kattavat rekisteriaineistot mahdollistivat aiheen tutkimisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tilastollisesti. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tuettaessa ammattitautiin sairastuneiden työuran jatkuvuutta. Haastattelututkimuksella koottiin tietoa ammatillisen kuntoutuksen prosessin toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista.

Aineisto

Työperäisten sairauksien rekisterin vuosien 2005-2018 ammattitautitietoihin yhdistettiin tapaturmavakuutusyhtiöiden, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tiedot ammattitaudin aiheuttamien kuntoutustoimien ja poissaolojen arvioimiseksi. Tilastokeskuksen tausta-aineistoa hyödynnettiin työllisyyden arvioimisessa ja vaikuttavuustutkimuksessa verrokkien kaltaistamiseksi.
Kuntoutujien ja kuntoutusprosessiin liittyvien ammattilaisten tutkimushaastattelut toteutettiin puhelin- tai videoyhteydellä.

Menetelmät

Ammatillisen kuntoutuksen käyttöä arvioitaessa hyödynnettiin logistista regressiomallinnusta arvioitaessa eri tekijöiden vaikutusta kuntoutuksen todennäköisyyteen.
Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuusarvioissa hyödynnettiin propensiteettipisteytystä, jonka avulla luotiin kaltaistetut vertailujoukot kuntoutusta saamattomista ammattitautipotilaista ja ammattitautiepäilypotilaista. Työllisyyden eron tilastollista merkitystä arvioitiin Fisherin tarkalla testillä hyödyntäen Holmin korjausta.

Tulokset ja johtopäätökset

Ammatillista kuntoutusta käytettiin alle 7 %:ssa ammattitautitapauksista painottuen allergisiin ammattitauteihin. Kuntoutusta käytettiin erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, harvemmin työuran jälkipuolella. Sukupuolieroa ei todettu.
Ammatillista kuntoutusta voidaan pitää vaikuttavana, koska sillä saavutettiin vastaava työllisyys kuin kaltaistetuilla verrokeilla.
Kuntoutusprosessi näyttäytyi pääosin toimivana, mutta työterveyshuollon osaamista ja mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset mahdollistavat potilaiden paremman neuvonnan ja ohjauksen työterveyshuollossa. Dokumentoidut tulokset työllisyyden heikentymisestä korostavat myös ammattitautien ehkäisemisen merkitystä työterveysyhteistyössä.
Vakuutusyhtiöt voivat hyödyntää tuloksia myös omien käytäntöjensä arvioimiseen. Kuntoutusprosessin kuvaus helpottaa toimijoiden yhteistyötä ja mahdollistaa sen kehittämisen. Malli helpottaa ammatillisen kuntoutuksen kokonaisuuden hahmottamista kuntoutujille.

Aineisto

Predictive factors associated with the utilization of vocational rehabilitation Avaa

O-166 THE UTILISATION OF VOCATIONAL REHABILITATION FOR OCCUPATIONAL DISEASES IN FINLAND BETWEEN 2005 AND 2020 Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Ville Ojanen, Mikko Korhonen, Kirsi Koskela, Tiia Reho, Riitta Sauni. Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus ammattitaudeissa. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. 2025.
ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-03-4051-3 Avaa

Valtakunnallisen tth erikoistuvien seminaarin posteri Avaa