Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä

Tiivistelmä

Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistamiseen tarvitaan työntekijöiden aktiivista vaikuttamista sekä osallistumista päätöksentekoon ja yhteiseen toimintaan. Näistä lähtökohdista käsin työelämään tarvitaan työntekijöiden ja työyhteisöjen monitasoista toimijuutta (agency) vahvistavaa ohjelmaa.

Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma, joka lisää yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotason välisiä kytkentöjä. Kytkentöjä luodaan rakentamalla dialogisia ja yhteistoiminnallisia tiloja sekä voimavaraistamalla ammatillista identiteettityötä. Rakennettavan ohjelman tavoitteena on edistää 1) työntekijöiden ammatillista uusiutumista ja työssä oppimista sekä 2) työyhteisöjen ja organisaation uusien työkäytänteiden kehittämistä. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäistä vahvistamisohjelmaa kehitetään ja testataan kahdessa erityyppisessä kohdeorganisaatioissa: terveydenhuoltoalan organisaatiossa ja koulutusorganisaatiossa.

Metodisesti hankkeessa hyödynnetään organisaatioetnografian ja toimintatutkimuksen näkökulmia sekä käytetään monipuolisia tiedonhankintatapoja kehitettävän ohjelman arvioinnissa. Ohjelmaa soveltamalla voidaan edistää työssä oppimista ja toimijuutta sekä ehkäistä hyvinvoinnin puutteesta johtuvia huomattavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anneli Eteläpelto

Tiedote

Aito ammatillinen toimijuus avainasemassa muuttuvassa työelämässä

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen tuore tutkimus
ottaa kantaa ajankohtaisiin ammatillista toimijuutta, ammatillisia
identiteettejä ja työssä oppimista koskeviin työelämän
kysymyksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden
keskeisen merkityksen työelämän kehittämisessä niin yksilöille,
työyhteisöille kuin työorganisaatioille.

Tutkijat myös kehittivät monitasoisen ammatillisen toimijuuden
vahvistamisohjelman. Organisaatiot eivät kehity vain rakenteita tai
strategioita muuttamalla tai yksittäisiä työntekijöitä
valmentamalla.

Aito ammatillinen toimijuus mahdollistaa työssä oppimisen,
auttaa ylittämään yhteistoiminnallisesti ammatillisia ja
organisatorisia rajoja sekä auttaa kehittämään uusia työkäytäntöjä
ja luovia ratkaisuja. Siten lisääntyvät sekä työhyvinvointi,
innovatiivisuus että tuottavuus.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, joka toteutettiin vuosina
2012–2014 kahdessa suuressa terveydenhuollon ja koulutuksen
organisaatiossa.

Työntekijät olivat ammatillisia opettajia, opettajankouluttajia,
lääkäreitä ja hoitajia. Heidän kanssaan pilotoitiin kolmenlaisia,
toisiaan täydentäviä interventioita: työidentiteettivalmennusta,
johdon valmennusta sekä dialogin ja osallisuuden tilana
työkonferensseja.

Mikä toimijuus, mikä identiteetti?

Toistaiseksi on ollut vain niukasti tutkittua tietoa
ammatillisesta toimijuudesta ja ammatillisista identiteeteistä sekä
toimijuuden vahvistamisesta.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos on lisännyt
tietämystä rinnan Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen kanssa
Proagent-tutkimuksessa (Promoting professional agency in education
and health care work). Sen rahoittaja on Suomen Akatemia.

Molempien tutkimusten vastuullinen johtaja on ollut
aikuiskasvatuksen professori
Anneli Eteläpelto.

Eteläpellon mukaan ammatillinen toimijuus kietoutuu kiinteästi
työntekijöiden ammatillisiin identiteetteihin, osaamiseen ja
yksilölliseen työhistoriaan sekä työpaikkojen sosiaalisiin,
kulttuurisiin ja materiaalisiin olosuhteisiin.

Ammatilliset toimijat – työntekijät ja yhteisöt – tekevät
valintoja, käyttävät vaikutusmahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa
tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja/tai ammatillisiin
identiteetteihinsä.

– Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti oman työn ja
työolojen (luovaan) kehittämiseen, työssä oppimiseen ja
ammatillisen identiteetin neuvotteluun, Eteläpelto sanoo.

Ammatillinen identiteetti tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään
ammatillisena toimijana. Se pitää sisällään elämän- ja työhistorian
aikana rakentuneet käsitykset, arvot, asenteet, eettiset
sitoumukset, tavoitteet ja ihanteet.

– Mikä minulle on tärkeää ammatillisena toimijana: opettajana,
lääkärinä, hoitajana, toimistotyöntekijänä, Eteläpelto kuvailee.

Monella tasolla, samaan aikaan

Interventiopilotointien pohjalta jalostui monitasoinen
ammatillisen toimijuuden vahvistamisohjelma tukemaan työntekijöitä,
työyhteisöjä ja työorganisaatioita muuttuvassa työssä.

Vahvistamisohjelman ytimessä ovat

1) ammatillinen identiteettityö, joka koskee niin työntekijöitä,
esimiehiä kuin työyhteisöjä,

2) käytännöt, jotka vahvistavat aitoa ammatillista toimijuutta –
etenkin osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työhön,

3) voimavaraistava johtaminen ja

4) luovien kehittämisprosessien mahdollistaminen.

– Ei riitä, että toimijuuden mahdollisuuksia ja
identiteettineuvotteluja lisätään vain yhdellä tasolla vaan sitä
pitää vahvistaa monella tasolla samaan aikaan. Tämä on keskeinen
tuloksemme, Eteläpelto korostaa.

– Esimerkiksi jos työntekijä voimaantuu ja neuvottelee
ammatillista identiteettiään uusiksi ja johto tulee perässä eikä
ymmärrä, mistä toimijuudessa on kyse, joudutaan helposti
törmäyskurssille. Johto ei lähde voimavaraistamaan sitä eikä näe
siinä mitään myönteistä. Yksilön toimijuuden lisäksi tarvitaan
yhteisöllistä toimijuutta. Luovuuden kehittämiseksi on soudettava
samaan suuntaan.

Aikaa ja tilaa identiteettityölle

Työelämän muutos ei ole yksittäisiä tapahtumia vaan jatkuvaa ja
vaikuttaa työn arkeen joka päivä – myös julkisella sektorilla.
Muutokseen vastaamiseksi usein juuri valmennetaan yksittäisiä
työntekijöitä – tai muutetaan rakenteita esimerkiksi
organisaatiomuutoksin.

– Ulkoapäin tuotu organisaatiomuutos ei ehkä mahdollista
työntekijälle ammatillisen identiteetin ja oman osaamisen
hyödyntämistä. Se synnyttää ristiriitaa yksilön, työyhteisön ja
organisaation välille ja estää työssä oppimista. Pahimmassa
tapauksessa työntekijät uupuvat. Organisaatiokaan ei pysty
toimimaan luovasti ja innovatiivisesti, Eteläpelto toteaa.

Monitasoisesti toimijuutta vahvistamalla muun muassa päästään
kiinni epäviralliseen valtaan, joka usein epätarkoituksenmukaisena
estää työn luovaa kehittämistä.

– Ehdoton vahvistamisen edellytys on, että työpaikalla on aikaa
ja tilaa oman ammatillisen identiteettityön tukemiseen, Eteläpelto
sanoo.

Kyselylomaketta kehitetään edelleen

Tutkijat kehittivät ammatillista toimijuutta mittaavan
kyselylomakkeen, jonka avulla he keräsivät aineistoa
terveydenhuollon ja koulutuksen organisaatioissa.

Jatkotutkimustarpeet kohdistuvat laajan laadullisen aineiston
edelleen analysointiin. Lisäksi työn alla on lomakkeen kehittäminen
tiiviimmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja toimivammaksi. Samalla
aineistonhankinta laajenee teollisuuteen ja IT-alalle.

Työ jatkuu hankkeessa Toimijuutta edistävään työssä oppimiseen –
Prosessit, kriittiset edellytykset ja tulokset (TSR
114081). Tuloksia on luvassa loppuvuonna
2016.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Hökkä Päivi, Paloniemi Susanna, Vähäsantanen Katja, Herranen Sanna, Manninen Mari, Eteläpelto Anneli. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! 978-951-39-6019-3 (nid.) 978-951-39-6020-9 (verkkoj.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6020-9 www.jyu.fi/toimijuuskirja. http://www.jyu.fi/toimijuuskirja Avaa

Painetun kirjan myynti: Jyväskylän yliopiston julkaisuyksikkö, myynti@library.jyu.fi

Luovia voimavaroja työhön -video TSR-kanavalla. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/36612