Ammatillisen toimintatilan rakentuminen toimintakulttuurin muutoksessa

Tiivistelmä

Ammatillisen toimintatilan rakentuminen toimintakulttuurin muutoksessa -hankkeessa kehitetään työyhteisön dialogista työ- ja toimintakulttuuria, parannetaan työhyvinvointia ja edistetään yhteistoiminnallista oppimista. Kehittämistyö poikkileikkaa koko organisaation. Kehittämistyön muoto ja tavoitteet ovat muotoutuneet henkilöstön tarpeiden pohjalta.

Kehittämistyön tarkoituksena on, että työyhteisön työntekijät ja johtajat rakentavat itselleen ja työtiimeilleen käsitteellisesti ja konkreettisesti ammatillisen toimintatilan, joka 1) lujittaa heidän ammatillista itsekunnioitustaan, 2) antaa etenemisnäkyä tulevaisuuden työhön ja 3) vahvistaa työyhteisöä toimintaympäristön muuttumisesta johtuvassa toimintakulttuurin muutoksessa.

Kehittämistyöllä on uutuusarvoa työyhteisön toimintakulttuurin uudelleen organisoitumisen, organisaatiomuutosten läpiviemisen sekä kehittämistyön hyödyn ja vaikutusten arvioinnin näkökulmista. Kehittämistyössä käytetään uusia menetelmiä: ammatillinen toimintatilamalli toimintakulttuurin muutoksessa sekä poeettinen työpaja.

Kehittämistyön tuottamat hyödyt ovat, että työyhteisön toimijat ovat:
– sisäistäneet uuden toimintakulttuurin edellyttämät ammatilliset roolit
– kirkastaneet ammatti-identiteettiään
– yhteiskehitelleet työkulttuurin muutostarinan, joka ylläpitää ja vahvistaa hallinnan tunnetta omassa työssä
– kohentaneet työyhteisön inhimillistä pääomaa ja yhteisöllistä kantokykyä
– parantaneet dialogi- ja vuorovaikutustaitojaan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eeva Salonen

Tiedote

Dialoginen organisaation kehittäminen toimintakulttuurin muutoksen tukena

Tiivistelmä

Ammatillisen toimintatilan rakentuminen toimintakulttuurin muutoksessa -hanke kehitti työyhteisön dialogista työ- ja toimintakulttuuria, paransi työhyvinvointia ja edisti yhteistoiminnallista oppimista. Hankkeen toteutuksessa päähenkilöitä olivat työntekijät ja sivuhenkilöitä ulkopuolinen asiantuntija sekä johdon edustajat. Hanke tuotti uutta ja sovellettavaa osaamista, sekä loi edellytykset toimivalle, terveelliselle ja turvalliselle työkulttuurille.

Lähtökohdat

Hankkeen lähtökohtana oli Helsingin seurakuntayhtymän ja laajemmin koko kirkon toimintaympäristön muutos. Tavoitteena oli 1) lujittaa ammatillista itsekunnioitusta, 2) antaa etenemisnäkyä tulevaisuuden työhön ja 3) vahvistaa työyhteisöä toimintaympäristön muuttumisesta johtuvassa toimintakulttuurin muutoksessa.. Asiantuntijana hankkeessa toimi Minna Lehmusjoki. Kehittämismenetelmä oli ammatillinen toimintatilamalli, jossa toimintaa kehitetään dialogisessa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Kohderyhmät

Hankkeen toiminnassa olivat mukana kaikki Helsingin seurakuntayhtymän Yhteisen seurakuntatyön henkilöstöryhmät (yhteensä noin 130 henkilöä): työntekijät, lähijohtajat ja organisaation johtoryhmä. Kehittämistyössä aktiivinen työskentelyprosessi koski jokaista työyhteisön jäsentä.

Menetelmät

Dialoginen organisaation kehittäminen on sangen uusi menetelmä toimintakulttuurin uudelleen organisoimisessa. Käytettävät menetelmät ja toteuttavat toimenpiteet olivat: 1) yhteiskehittelevä ja osallistava dialogi, 2) yhteistoiminnallinen oppiminen, 3 ) tarinallisuus, sekä 4) toimintatilamalli, jossa työtä tarkasteltiin identiteetin, sitoutumisen, autonomian sekä työn luonteen ja merkityksen tulokulmista.

Vaikuttavuus

Hanke lisäsi sekä koko työyhteisön ja eri työyksiköiden, että johdon ja työntekijöiden yhteistä ymmärrystä työhyvinvointia vahvistavista kehittämisen tarpeista. Se aktivoi eri työyksiöitä niiden omista tarpeista lähtevän työkulttuurin kehittämiseen sekä tuki kutakin yksikköä onnistumaan paremmin omassa työssään. Sen vaikuttavuus oli merkittävä erityisesti niissä työyksiköissä, joissa oli vuorovaikutukseen ja johtamiseen liittyviä haasteita. Nämä haasteet kuultiin ja niihin löydettiin ratkaisuja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeen tavoite syntyi pyrkimyksestä vaikuttaa ihmisten työelinoloihin heidän omista tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtöisin. Keskeinen tuotos oli dialogisuuden aikaansaamiseen tarvittavien taitojen sekä työhyvinvoinnin ja johtamisosaamisen kehittyminen. Muille työpaikoille hyödynnettävä tulos on se, että dialogitaitojen oppimiseen kannattaa iästä ja koulutuksesta huolimatta panostaa. Näitä taitoja kehittämällä myös työntekijöiden hyvinvointi kehittyy.

Aineisto

Riina Lilja, Helsingin seurakuntayhtymä/Yhteinen seurakuntatyö. Dialoginen organisaation kehittäminen toimintakulttuurin muutoksen tukena. Loppuraportti. 31.12. 2020 Avaa