Ammattiyhdistysliike maahanmuuton ristipaineessa -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
114039

Hakija
Rolle Alho

Toteuttaja
Rolle Alho

Lisätietoja
Rolle Alho
rolle.alho@helsinki.fi

Toteutusaika
1.3.2014 - 31.5.2014

Työsuojelurahaston päätös
6.2.2014
6 000 euroa

Kokonaiskustannukset
6 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.5.2014

Tiivistelmä

Artikkeliväitöskirjani pohjautuu neljään julkaistuun tieteelliseen julkaisuun. Tavoitteeni on väitellä vuoden 2014 aikana.

Väitöskirjani keskiössä ovat Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton maahanmuuttoon liittyvät strategiat. Strategiat käsitetään tässä tutkimuksessa suhteellisen vakiintuneina toimintatapoina. Ammattiliittojen suhtautuminen työmarkkinoiden tulokkaisiin kertoo paljon siitä, miten ne mieltävät edunvalvontatehtävänsä. Näkökanta kertoo myös siitä, mitä ja keitä ammattiyhdistysliike edustaa. Tämän tutkimuksen kohteena on suomalainen ammattiyhdistysliike. Sen lähtökohdista tutkimuksessa kysytään kysymyksiä ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnasta ja sen muutoksesta. Toivottavatko suomalaiset ammattiliitot maahanmuuttajat tervetulleiksi, vai pitävätkö ne heitä uhkana saavutetuille eduille? Entä miltä nämä ammattiliitoiksi tai ammattiyhdistyksiksi kutsutut kollektiiviset toimijat näyttäytyvät Suomeen muuttaneiden työntekijöiden silmissä? Ovatko ne toimijoita, jotka he voivat kokea omakseen? Väitöskirjan neljä julkaisua vastaavat näihin kysymyksiin eri näkökulmista.

Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista sekä ammattiliittojen julkisista kannanotoista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Rolle Alho

Tiedote

Ammattiliitot torjuvat ja auttavat maahanmuuttajia

31.5.2014

Maahanmuutto on Rakennusliitolle ja Palvelualojen
ammattiliitolle PAMille ristiriitainen kysymys, käy ilmi tutkija,
Master of Science
Rolle Alhon väitöstutkimuksesta.

Yhtäältä ne pyrkivät saamaan maahanmuuttajat ammattiliittojen
jäseniksi ja turvaamaan maahanmuuttajien työehtoja.

Toisaalta molemmat liitot pyrkivät keskusjärjestönsä SAK:n
kanssa torjumaan työperäistä maahanmuuttoa. Ne puolustavat
aktiivisesti nykyisiä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta suuntautuvan
työperäisen maahanmuuton rajoituksia. Perusteluina ovat Suomen
korkea työttömyysaste ja maahanmuuttajien työehtoihin liittyvät
ongelmat.

Työnantajajärjestöt puolestaan vaativat työperäisen maahanmuuton
rajoitusten purkamista, sillä ne katsovat, että lisääntynyt
työvoiman tarjonta hyödyttäisi yritystoimintaa.

Alhon englanninkielisen artikkeliväitöskirjan nimi on suomeksi
Tervetuloa Töihin! – Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen
maahanmuutto. Sosiaalipolitiikan alan työ tarkastettiin Turun
yliopistossa 29. elokuuta 2015.

Työsuojelurahasto on tukenut työn valmistumista
tutkijastipendillä (
TSR 110416) ja
loppuunsaattamisstipendillä.

Maahanmuuttajia merkittävä osa

Alho analysoi Rakennusliiton ja PAMin maahanmuuttoon liittyviä
strategioita: miten liitot suhtautuvat maahanmuuttoon, pyrkivätkö
ne saamaan maahanmuuttajia jäsenikseen ja mikä on maahanmuuttajien
asema ammattiliitoissa.

Rakennusliitto ja PAM valittiin tarkasteltaviksi, sillä niiden
edustamilla aloilla maahanmuuttajat muodostavat merkittävän osan
työvoimasta.

Tutkimuksessa käsiteltiin myös maahanmuuttajien kokemuksia
kyseisistä ammattiliitoista. Lisäksi tarkasteltiin Viron
työmarkkinatilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa, sillä ne
vaikuttavat Rakennusliiton toimintaympäristöön ja
-edellytyksiin.

Työehdot eivät saa eriytyä

Ammattiliittojen keskeisenä strategiana on taata, että
maahanmuuttajat eivät tee heikommin työehdoin samoja työtehtäviä
kuin syntyperäinen väestö.

Sekä PAM että Rakennusliitto tiedottavat suomalaisista
työehtosopimuksista ja ammattiliittojen jäsenyydestä yleisimmillä
maahanmuuttajakielillä.

Tämä on ammattiliittojen tulevaisuudennäkymien kannalta tärkeää,
sillä niiden intressissä ei ole, että syntyperäisen väestön ja
maahanmuuttajien työehdot eriytyvät.

Tutkimusta varten haastatellut maahanmuuttajat kokivat olevansa
syntyperäistä väestöä heikommassa neuvotteluasemassa suhteessa
työnantajiin, mikä heijastuu usein työehtoihin.

Maahanmuuttajien mukaan ammattiliitoilla on tärkeä rooli
työehtojen turvaajina. Toisaalta he painottivat, että
maahanmuuttajien tietämys ammattiliittojen roolista Suomessa on
usein hyvin puutteellista.

Maahanmuuttajajäsenten määrä noussut

Molemmissa liitoissa maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut
suhteellisen nopeasti viime vuosikymmenenä, ja etenkin PAMissa
huomattava osa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia.

Rakennusliitolle jäsenhankinta on hankalampaa kuin PAMille,
sillä ulkomaalaiset rakennustyöntekijät työskentelevät Suomessa
usein tilapäisesti eivätkä siksi liity ammattiliittoon.

Liittojen strategiat poikkeavat osittain toisistaan:
Rakennusliitto on ensimmäisenä suomalaisena ammattiliittona
perustanut maahanmuuttajille tarkoitetun ammattiosaston, jonka
tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osallistumista liiton
toimintaan ja nostaa esiin maahanmuuttajien erityisongelmia.

PAM sen sijaan katsoo, että tällainen järjestely eriyttäisi
maahanmuuttajat muusta jäsenistöstä liiton sisällä.

Työehdoissa usein ongelmia

Vaikka molemmat liitot ovat onnistuneet kasvattamaan
maahanmuuttajajäsenten määrää, maahanmuuttajat ovat edelleen
aliedustettuina liittojen jäseninä ja toimitsijoina, minkä osa
haastatelluista maahanmuuttajista koki ongelmalliseksi.

Maahanmuuttajat suhtautuvat liittoon käytännönläheisesti:
ammattiliittoon liityttiin silloin, kun jäsenyyden katsottiin
tarjoavan konkreettista hyötyä.

Liittojen toimista huolimatta maahanmuuttajat – ja maassa
tilapäisesti työskentelevät ulkomaalaiset – kohtaavat syntyperäistä
väestöä useammin ongelmia työehdoissa.

Sekä PAM että Rakennusliitto vaativat valtiolta nykyistä
vahvempia toimia maahanmuuttajien työehtojen turvaamiseksi, sillä
maahanmuuttajien työehtojen valvominen ja suojaaminen vaatii
liitoilta resursseja.

Toisaalta ilman ammattiliittojen toimintaa maahanmuuttajien
työehtoihin liittyvät ongelmat olisivat nykyistä suurempia. Jotkut
tutkimusta varten haastatellut maahanmuuttajat olivat esimerkiksi
saaneet ammattiliiton apua maksamattomien palkkojen perimisessä.

 

Maahanmuutto liitoille valtaresurssikysymys

Tutkimus osoitti
Walter Korven valtaresurssiteoriaa hyödyntäen,
että maahanmuutto on ammattiliitoille valtaresurssikysymys:
onnistuneet maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvät strategiat
vahvistavat liittojen valtaresursseja – ja päinvastoin.

Aiemmat tutkimukset ovat painottaneet suomalaisten
ammattiliittojen pyrkimystä torjua työperäistä maahanmuuttoa, ja
Alhon tutkimuksessa havaitut ammattiliittojen toimet
maahanmuuttajien työmarkkina-aseman turvaamiseksi ovat jääneet
huomiotta.

Tutkimusaineisto koostuu 78 laadullisesta
tutkimushaastattelusta, ammattiliittojen tilaisuuksista kerätystä
aineistosta ja työnantajajärjestöjen julkisista kannanotoista.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Alho Rolle. 2015. Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration. Migration studies C 27. Institute of Migration. isbn 978-952-5889-90-1 (print) isbn 978-952-5889-91-8 (pdf) www.siirtolaisuusinstituutti.fi/en/publication/inclusion-or-exclusion-trade-union-strategies-and-labor-migration. http://www.siirtolaisuusinstituutti.fi/en/publication/inclusion-or-exclusion-trade-union-strategies-and-labor-migration Avaa