Ärsytysastma

Tiivistelmä

Useilla aloilla käytetään kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja lisätä hengitystiesairauksia. Voimakkaasti ärsyttävät aineet kuten kudosta syövyttävät emäkset, hapot ja hapettavat aineet aiheuttavat ammattitautina korvattavaa ärsytysastmaa. Sairauden ennuste on huono perustuen aiempiin pieniin potilasaineistoihin.

Työterveyslaitoksen potilasaineisto käsittää koko maassamme todetut n. 70 ärsytysastmaa 18 vuoden ajalta. Tässä tutkimuksessa:
1) tapauksista kerätään takautuvasti sairauskertomuksista kattavat tiedot altistumistapahtumasta ja sairauden kulusta,
2) seurantatutkimuksessa selvitetään haastattelemalla tapausten astman tilanne, työkyky, elämänlaatu ja masentuneisuus sekä
3) seurantatutkimuksen kliinisillä tutkimuksilla selvitetään astman ajankohtainen tilanne. Vertailuryhmänä herkistymisen kautta syntyneitä isosyanaattiastmoja.

Aineisto on merkittävä ja antaa uutta tietoa suomalaisen työelämän riskitekijöistä ärsytyksen aiheuttamaan astmaan. Tuloksilla on merkittävä vaikutus ennaltaehkäisyn kannalta. Tunnistamalla riskialat ja työtehtävät voidaan ohjeistaa työpaikkoja altistumisen vähentämisestä. Työolosuhteita parantamalla voidaan ehkäistä ärsytyksen aiheuttamaa ammattiastmaa. Samalla ehkäistään lievempiä ärsyttävien aineiden aiheuttamia hengitystiesairauksia ja sairauksia, joita ei osata tunnistaa ammattitaudiksi. Tuntemalla ärsytysastma sairautena paremmin, voidaan edistää sairastuneiden tunnistamista ja hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Irmeli Lindström

Tiedote

Ärsytyksen aiheuttama astma- suomalaisen työelämän riskitekijät ja sairastuneiden ennuste

Tiivistelmä

Tämän projektin tärkeimpinä tavoitteina oli parantaa ärsytyksen aiheuttaman astman ennaltaehkäisyä ja sairauden varhaista tunnistamista. Olemme analysoineet yksityiskohtaisesti 69 Työterveyslaitoksella vuosina 2004 – 2018 todettua ärstysastmatapausta ja saaneet arvokasta tietoa ärsytysastman aiheuttajista ja altistumiseen johtaneista tilanteista ja niiden juurisyistä. Kuvattuamme nämä suomalaisen työelämän riskitekijät olemme laatineet työpaikoille ja työterveyshuolloille suunnattua materiaalia ärsytysastman ehkäisemiseksi. Seurantatutkimuksemme tulokset vahvistavat aiempaa tietoa siitä, että ärsytysastman ennuste on huono. Suuri osa potilasta kärsii hengitystieoireita ja sairastuneiden työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu ovat huonoja.

Lähtökohdat

Työssä olevien aineiden ärsytysvaikutukset hengitysteihin aiheuttavat astmaa ja muuta hengitysteiden sairastuvuutta. Ammattitaudiksi voidaan osoittaa tapaukset, joissa syy-yhteys on selvä. Suomessa ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (eli ärsytysastmoja) todetaan 5 – 15 vuodessa,. Ärsytysastma voi kehittyä joko tapaturmaisen tai muun poikkeavan korkean kertaluonteisen altistumisen tai toistuvan altistumisen seurauksena hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille.

Aineisto

Tutkimus koostui sekä takautuvasta osasta että seurantatutkimuksesta. Takautuvassa osassa analysoitiin vuosina 2004 – 2018 Työterveyslaitoksella todetut ärsytysastmat (69 potilasta). Ärsytysastmatapauksia verrattiin herkistymisen kautta syntyneisiin, kemikaalien ja jauhopölyjen aiheuttamiin astmoihin samalta ajalta. Seurantaosuudessa potilaat ja kemikaaliastmoista muodostuva vertailuryhmä haastateltiin tai he täyttivät kyselyn. Terveys 2011 aineiston astmoja käytettiin vertailuaineistona.

Menetelmät

Sairastumiseen johtaneesta altistumisesta ja potilaiden tutkimustuloksista kerättiin yksityiskohtaiset tiedot sairauskertomuksista. Seurantaosuudessa potilaat ja kemikaaliastmoista muodostuva vertailuryhmä haastateltiin tai he täyttivät kyselyn. Vertasimme ammattiastmoja myös tavanomaisiin aikuisiällä kehittyneisiin astmoihin käyttäen Terveys 2011 aineistoa. Ärsytysastmaa sairastaville tehtiin keuhkojen toimintakokeita.

Tulokset ja johtopäätökset

Rikkihappo oli merkittävin yksittäinen aiheuttaja aineistossamme, ja kaikkiaan 57 % tapauksista oli voimakkaiden happojen, emästen tai niiden seosten aiheuttamia. Toistuvan altistumisen aiheuttaman ärsytysastman syynä oli usein laiminlyönti työhygieenisissa toimissa. Ärsytysastman lyhyt- ja pitkäaikainen ennuste oli huono ja valtaosalla sairastuneista esiintyi lääkehoidosta huolimatta toistuvia astmaoireita. Ennuste oli huonompi kuin herkistymisen aiheuttaman ammattiastman,

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Riskialoilla on lisättävä työnantajan, työntekijöiden, työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja työterveyshuollon asiantuntijoiden tietoa ärsytysastmasta ja sitä aiheuttavista aineista ja liiallisen altistumisen ehkäisystä. Hankkeessa laadittiin ohjeita ja tiedotusmateriaalia sekä työpaikoille että työterveyshuolloille tätä tarkoitusta varten. Ärsytysastmaa sairastavia on tärkeää seurata ja hoitaa terveydenhuollossa ja muistaa myös työ- ja suorituskykyä parantavat kuntouttavat toimet.

Aineisto

Irmeli Lindström, Hille Suojalehto, Jussi Lantto, Satu Soini, Katriina Ylinen, Katri Suuronen. Ärsytyksen aiheuttama astma. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-123-9 (nid.)
ISBN 978-952-391-124-6 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Occupations and exposure events in acute and subacute irritant-inducedasthma. OEMED 2021 Avaa

Clinical Characteristics of Irritant-Induced Occupational Asthma. JACIIP 2022 clinical characteristics Avaa

Long-Term Outcome of Occupational Asthma From Irritants and Low-Molecular-Weight Sensitizers. JACIIP 2023 uncontrolled asthma Avaa

Satu Soini,TTL, Irmeli Lindström,TTL, Juha Lepistö, Mehiläinen. Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – Toimintamalli työterveyshuollolle. 100223 Perjantaimeeting luento Avaa