ASA-rekisteriin ilmoitettujen henkilöiden syöpävaara ja -kuolleisuus 1979-2019

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on vertailla ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden syöpävaaraa – ja kuolleisuutta sukupuoli-, ikä ja periodi-kohtaisesti vastaavan väestön syöpäilmaantuvuuteen tai – kuolleisuuteen ajalla 1979-2019. Syöpävaaraa tarkastellaan myös aine-, ammatti- ja toimialakohtaisesti. Tulokset raportoidaan SIR (standardised incidence ratio) – tunnuslukuina. Edellinen vastaava tutkimus on julkaistu 15 vuotta sitten.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sanna Heikkinen

Tiedote

Syöpäriski ASA-rekisteröidyillä

Tiivistelmä

ASA-rekisteriin on kirjattu vuosina 1979-2018 yhteensä 142 563 mahdollisesti syöpävaaralliselle yhdisteille altistunutta henkilöä. Heidän riskiään sairastua tai kuolla syöpätauteihin seurattiin Syöpärekisterin tietojen avulla ja verrattiin koko Suomen väestön syöpäriskiin. Tuloksissa erottui – niin kuin ennakolta oli odotettavissa – mesoteliooman suurentunut riski asbestille altistuneilla ja harvinaisen nenän adenokarsinooman hyvin suuri suhteellinen riski kovapuupölylle altistuneilla. Muiden altisteiden kohdalla ei löytynyt mainittavia kohonneita riskejä.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

ASA-rekisterin tavoitteena on seurata mahdollisesti syöpävaarallisille yhdisteille altistuneiden henkilöiden syöpäriskiä. Koska altistumisen ja syövän ilmaantumisen välillä kuluu jopa vuosikymmeniä, vasta nyt on mahdollisuuksia kunnolla tutkia vuodesta 1979 alkaen rekisteröityjen altistumisten mahdollisia vaikutuksia.

Aineisto

Tutkimus perustui jatkuvasti ylläpidettyihin kansallisiin rekistereihin. ASA-rekisteriin on kirjattu vuosina 1979-2018 yhteensä 142 563 henkilöä. Syöpärekisteri kerää tiedot kaikista syöpään sairastuneista ja hyödyntää Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin tietoja syöpiin kuolleista. Tiedot tutkimushenkilöiden kuolemista ja maastamuutosta saatiin väestörekisteröintijärjestelmästä.

Menetelmät

ASA-rekisteriin rekisteröityjen henkilöiden syöpäilmaantuvuutta ja -kuolleisuutta seurattiin kunkin altisteen kohdalla ensimmäistä altistumismerkintää seuraavan vuoden alusta henkilön maastamuuttoon, kuolemaan tai vuoden 2019 loppuun asti. Havaittuja syöpämääriä verrattiin odotettuihin määriin, minkä verran syöpiä oli samaa sukupuolta olevien samanikäisten ja saman kalenterijakson aikana seuratun väestön joukossa.

Tulokset ja johtopäätökset

Kuten ennakolta oli odotettavissa, asbestille työssään altistuneilla oli suurentunut riski sairastua ja kuolla mesotelioomaan ja kovapuupölylle altistuneilla oli muuhun väestöön verrattuna monisatakertainen riski sairastua hyvin harvinaiseen nenäsyövän alalajiin, adenokarsinoomaan. Muiden altisteiden kohdalla ei löytynyt mainittavia kohonneita riskejä, ei myöskään yleisimpien syöpätyyppien kohdalla.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Asbestin ja kovapuupölyn tunnettuja syöpähaittoja lukuun ottamatta ASA-rekisteröidyillä ei ole syöpää tavanomaista enempää. Monien tutkimushenkilöiden seuranta-aika on jo niin pitkä, että altisteiden mahdollisten vaikutusten tulisi jo näkyä. Johtuivatpa suotuiset tulokset siitä, että altistuksilta on onnistuttu suojautumaan tehokkaasti tai siitä että syöpävaarallisiksi arvioiduilla altistuksilla ei lopulta olekaan vaikutusta, tulos on ASA-rekisteröityjen työntekijöiden kannalta rauhoittava.

Aineisto

Julkaisuluettelo Avaa

Sanna Heikkinen, Elli Hirvonen, Salla Toikkanen, Tomas Tanskanen, Karri Seppä, Eero Pukkala, Suomen Syöpärekisteri, Sanni Uuksulainen, Tiina Santonen, Tuula Liukkonen, Työterveyslaitos.
ASA-rekisteriin ilmoitettujen henkilöiden syöpävaara ja -kuolleisuus 1979-2019. Loppuraportti. 2025.
ISBN: 978-952-5815-51-1
ISSN 2814-4333 (verkkojulkaisu) Avaa